Ruttojuurten lehtien alapinnalla kasvaa kaksi limasienilajia - Didymium tussilaginis ja Didymium vernum. Lajit olivat melko lailla tuntemattomia ja löytöjä oli vain harvoja mutta muutama vuosi sitten niitä alettiin etsimään Norjassa, Latviassa, Tanskassa, Englannissa etc ja ilmeni että niitä löytyy kyllä suht helposti ruttojuurten lehdiltä kesä-heinäkuussa.
Yleisempi lajeista on D. tussilaginis josta on muutamia löytöjä Suomesta. Ari Karhilahti on löytänyt sen etelänruttojuurelta Turun suunnalta ja pohjanruttojuurelta muistaakseni Oulun suunnalta. Visa on käännellyt viime viikkoina ruttojuuren lehtiä Vantaanjoen varrella Veräjänmäki - Haltiala välillä ja kävin eilen katsomassa Visan löytämää esiintymää Haltialassa. Pienellä etsimisellä löysimme jonkun uudenkin esiintymän, joten ei varmaankaan mitenkään harvinainen, mutta tätä ei taatusti löydä ja tajua limasieneksi jos ei ole lajia varta vasten etsimässä.
D. vernumia ei ole vielä löytynyt Suomesta mutta epäilemättä löytyy kunhan lajia vähän etsitään. Englannissa järjestivät pientä porukalla etsimistä ja kirjoittivat tuosta raportin jossa esitellään myös lajit
Skoopissa näyttää ihan kivalta kun on jonnin verran sateenkaaren väreissä irisoiva peridio ja vähän kiteitäkin siinä pinnalla
Maastossa näyttää lähinnä pikkuruisilta tummilta täpeiltä lehden alapinnalla eikä luupillakaan saa oikein hyvää käsitystä muodoista. Suurin osa niistä täpeistä on lehtokotilon pipanaa mutta kun itse limppari tulee kohdalle niin kyllä sen huomaa.
Tussilaginis näyttää maastossa tummalta tai miltei mustalta kun vernum on ruskea tai jopa oranssin sävyinen. Tämä väriero näkyy myös skoopissa missä tussilaginiksen kiteet ovat värittömiä/valkoisia ja vernumin keltaisia/oransseja. Kun en ole vernumia nähnyt niin nojaan Edvin Johannesenin neuvoon jonka mukaan lajit on hyvin helppo erottaa skoopissa tästä värierosta. ja ilmeisesti myös maastossa.
Tässä tussilaginiksen kiteet skoopissa
Englannissa selailivat ruttojuuren lehtiä erilaisissa kasvubiotoopeissa, mutta lajia tuntui löytyvän (vain?) veden lähellä kasvavista ruttojuurista. En tiedä pitäisikö tämä täälläkin paikkaansa mutta tussilaginiksen vähät löydöt meillä tähän saakka ovat olleet käsittääkseni kaikki jokivarresta. Tosin ruttojuuri kasvaa tyypillisesti juuri ojien ja jokien rannoilla.
Tämä siis kasvaa ilmeisesti vain ruttojuurten lehtien alapinnalla, mutta itse olen kyllä käännellyt myös seittitakiaisen ja leskenlehden lehtiä - hyvin luultavasti turhaan mutta eihän sitä koskaan tiedä…
Tanskassa arvioivat että vernumia löytyy suhteessa 1/3 verrattuna tussilaginikseen, Saksassa luku taisi olla 1/10.
Elikkä jos on ruttojuurikasvustoja tiedossa niin lehtiä kääntämään. Lupaan skoopata kaikki löydöt, jos tarvetta on. Eka vernumin löytäjä saa myös itselleen Suomen pinnan lajista!
