Suomen 644 hämähäkkilajille on tällä hetkellä Vihkossa ilmoitettu suomenkielinen nimi vain 27 lajille. Muistaakseni uusia hämähäkkinimiä muodostettiin joitakin aikoja sitten varsin paljon. Olisiko nuo uudet nimet mahdollista lisätä hämähäkkiluetteloon?
Tällä hetkellä Vihkossa on seuraavat hämähäkkien suomenkieliset nimet:
Hämähäkkityöryhmä vastaa hämähäkkien suomenkielisistä nimistä eikä työryhmä ole vielä vahvistanut uusia nimiä. Välitin pyynnön suomenkielisten nimien vahvistamisesta työryhmälle.
Käsittääkseni hämähäkkityöryhmä ei ole antanut “siunaustaan” uusille nimille, ainakaan vielä, joten voi olla, ettei niitä saadakaan. Tai sitten saadaan. Yleensä aika vaikuttaa näissäkin asioissa.
Vaikka nimistä ollaankin montaa mieltä, olen itse tyytyväinen, että joku on jaksanut ehdottaa ja ennen kaikkea perustella kaikille lajeille jonkun nimen. Ja niin kauan kuin muita ehdotuksia ei ole, se on paras nimistöehdotus ja kelpaa minulle.
Ovatko nuo uudet ehdotukset jostain saatavilla? Voisin lisätä ne ainakin omaan lajiluettelooni. Kuten totesit, parempi ei-virallisetkin nimet kuin ei nimiä ollenkaan…
Ne ovat Markku A. Huttusen käsialaa. Häneltä varmaan kannattaa kysyä ensin lupa nimistön käyttämiselle, joten siksi en mielelläni toimita niitä sellaisenaan.
Lisätietoa nimistöstä (ja itse nimistöehdotukset) löytyvät Facebookin puolella, suljetusta ryhmästä:
Hän kyllä tarjoilee suomenkielisiä nimiä määrityksiin täysin avoimesti ryhmässä Suomen hämähäkit ja muut hämähäkkieläimet, mutta haluaa pitää keskustelun nimistöstä suljettuna omassa ryhmässään, sillä osa vastustuksesta on periaatteellista ja siten keskusteluna aika hedelmätöntä. Suomen hämähäkit-ryhmän tiedostoista löytyy julkisena nimistö, jota käytettiin kirjassa Hämikki ja seitsemän seittiä (on siis vain noin 1/3 Suomen lajistosta), sekä yleistä tietoa sisältävä dokumentti, joka taustoittaa nimistöä.
Hän toivoo tuohon aiemmassa viestissäni linkittämääni Hämikkiraati-ryhmään vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat muutoksen puolesta, jotta keskitytään siihen, miten nimiä muutetaan, eikä siihen, muutetaanko niitä.
Minua on aina hämmästyttänyt tämä hinku muuttaa hyviä nimiä suuntaan ja toiseen. Tiede kun mainostetusti korjaa itseään, niin kohta niitä pitää taas korjata. Onko tärkeämpää pitää kiinni “tieteellisesti oikeellisista” nimistä, vai niistä mihin on kasvettu ja totuttu. Ja suoraan sanottuna melkoista kuplatouhua, jos ryhmään ei haluta kritisoivia ääniä mukaan. On päätetty että muutetaan, enää mietitään miten muutetaan. Minua ihmetyttää miksi yleensäkään muutetaan kun eivät ne ole koskaan oikein.
Katso, kirjosiipikäpylintu! -Se on kylläkin taigakäpylintu. Katso taigakäpylintu! -Se on jälleen kirjosiipikäpylintu, sori.
Kaikissa tapauksissahan ei ole kysymys vakiintuneiden nimien muuttamisesta. Ne voidaan tietysti säilyttää sellaisinaankin. Kuten aloituksessa todettiin, hämähäkkiluetelossa on tällä hetkellä suomenkieliset nimet vain 27 lajille. Hyvä olisi, jos suomenkielistä nimeä vailla oleville lajeille saataisiin edes jonkinlaiset nimiehdotukset, viralliset tai epäviralliset.
En tahallisesti ottanut kantaa siihen, onko menettely oikea vai väärä tai mieluisa vai epämieluisa, vaan kerroin miten asiaa on käsitelty. Käsittääkseni hämähäkkityöryhmä on ollut haluton vahvistamaan ko. nimistöä, minkä vuoksi sitä on edistetty muin keinoin, mutta tässä voin olla väärässäkin.
Ja kuten Mattikin totesi, hämähäkeillä on ollut hyvin puutteellinen, vakiintumaton nimistö, minkä vuoksi sitä lähdettiin yhtenäistämään.
Otan mielelläni kantaa suomenkielisen nimistön hyvyyteen/huonouteen, kun sille on vaihtoehto. Nyt ei ole.
Mutta hidasta on minkä tahansa nimistön vakiinnuttaminen Suomessa. Hyvä esimerkki on Jukka Salmelan nerokas vaaksiaisten suomenkielinen nimistö (ehdotus), joka julkaistiin jo 2009, mutta on nyt vasta päässyt Laji.fi:n lajikorteille, mikä tavallaan virallistaa sen.
Uusi hämppynimistö otti minusta liikaa vapauksia ja kovaa kritiikkiä se on saanutkin monelta taholta. Onhan se ihan vailla järkeä. “Jokapaikannopsakki” Ota näitä nyt tosissaan! Olisi vaan jatkettu vanhaa linjausta eli sanoissa on mukana hämähäkki-takaliite. Kyllä ihmiset haluavat edelleen sanoa vesihämähäkki eikä hopeavesikki. Perustelu taisi olla nimien lyhentäminen sekä lajin kuvaus, mutta se ei minusta toteutunut hyvin. Esimerkkinä vaikka yksi Suomen yleisimmistä lajeista, minkä jokainen on kotinurkastaan joskus löytänyt, Steatoda bipunctata. “Pilkkupavukki” Mitä tämä nimi kertoo Suomen kansalle? Ei siinä mitään pilkkuja näe ilman suurennoslasia lampun alla. Ja mikä pavukki? Elääkö se pavuissa? Keksin itse hetkessä paremman nimen tälle. “Huonepallohämähäkki” Pallohämähäkkien heimosta ja löytyy usein sisätiloista. Rasti ruutuun ja eteenpäin. Voin tarvittaessa tehdä nimet alkuun vaikka 100-300 yleisimmille lajeille jos joku taho saa listan eteenpäin. Vanha ei tule koskaan menemään läpi
Itse nimittäin pidän uudisnimiä ihan hauskoina ja valtaosin perusteltuina sekä jopa pääosin onnistuneina. Esim. nopsakit kuuluvat entisiin nopsajalkahämähäkkeihin niiden tarvittaessa nopeiden jalkojen vuoksi. Jokapaikan- taas viittaa yleisyyteen. Jokapaikannopsajalkahämähäkki ei ainakaan ole hyväksyttävä nimi.
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, ei kaikilla kärpäsilläkään ole sanaa kärpänen nimessään. Esim kukkakärpäsistä surrit, lahurit, kirvarit jne. Eikä kaikki vaaksiaiset ole vaaksiaisia, vaan valtaosa kirsikkäitä, hattaroita tms. Tässä on pyritty pääosin kki-päätteellä pääsemään hämähäkki-sanan kirjoittamisesta. Muistakaa kielellinen rikkaus esim. linnuissakin: liro, taviokuurna, tavi, uivelo, sääksi jne. Ei niissäkään lue jokaisen perässä lintua.
Pavukki taas tulee englanninkielisestä nimestä coffee bean spider, sillä hämähäkki muistuttaa kahvipapua. Pilkut eivät ehkä niinkään ole kuvaavia, sillä enemmän ne ovat kuoppia tai painaumia, mutta nimeen se sopii silti kokonaisuutena paremmin kuin kuoppapavukki (asuuko kuopassa?) tai painaumapavukki (painautuuko alustaansa?).
Mielipiteenvapaus kuitenkin on edelleen olemassa. Hoken näkemys ei ole siis väärä tai oikea, vaan ainoastaan poikkeaa omastani. Lisää mielipiteitä kannattaa siis esittää.
Nimistöasiat herättävät intohimoja ja keskustelua. Muistuu mieleen esim. taannoinen nisäkkäiden nimistön uudistaminen ja nokittelu kielitoimiston kanssa. Keskustelu oli vapaata ja sivistynyttä ja hyviä perusteluja esitettiin puolin ja toisin.
Väittely uusista nimistä oli hauskaa ja avointa ja sitä käytiin Kielikellossa. Kaikilla Kielikellon lukijoilla oli varmaankin omat näkemyksensä ja suosikkinsa nimistä. Keneltäkään ei kielletty ehdotteluja ja keskustelua. Jotkut olivat hienoja oivalluksia kuten vaikkapa kontiainen joka hyväksyttiin nopeasti yleiseen käyttöön. Toiset eivät sitten oikein saaneet tuulta taakseen. Keskustelua löytyy täältä
Harmi jos mennään salailuun ja suljettuihin ryhmiin. Nimistöehdotusten mutustelun hauskuus jää silloin kokonaan pois. Ylipäätään tällaisten keskustelujen vieminen suljettuihin ryhmiin ja facebookiin on ongelmallista koska hakukoneet eivät näitä sitten indeksoi ja kaikki se data jää avoimen netin ulkopuolelle. Mutta tämä nyt saattaa olla vain minun vähemmistöön jäävä mielipiteeni.
Joka tapauksessa soisi näkevänsä avointa keskustelua nimiehdotuksista. Oudotkin nimet voivat saada suuren suosion, kuten vaikkapa sieninimistöstä nähdään. Aika monta juttua tullut luettua missä hauskuutellaan sienten nimillä. Kannattaisi ottaa mukaan kielenkäytön taitureita keksimään paitsi taksonomisesti osuvia niin myös hauskoja nimiä. Eli nimistöasiat ovat hauskoja ja ihmisiä kiinnostavia. Voishan siellä olla vaikka hemuleita taikka taaperoita tai lamauttajia, vaanijoita, hämyjä tai siis jotain hauskoja ja mielikuvitusta herätteleviä nimiä, toki nuo nyt ihan tähän hatusta temmattuja eikä siis tietenkään mitään ehdotuksia.
Todella vaikea nähdä perusteluja miksi keskustelu ja ehdotukset pitäisi salata.
Komppaan Harrya siinä että osa nimistä on ihan ok. Muutamat jopa hyviä ja kuvaavia. Mutta tosiaan tällainen yhden pienen ryhmän tekemä nimistö ei ehkä ihan ole enää 2000-lukua. Tai ainakin siitä tulee mieleen hankala taloyhtiön hallitus ihmeellisine päätöksineen. Tässä tapauksessa voisi ihan hyvin antaa kaikkien julkisesti ehdottaa nimiä ja sitten voisi miettiä mitä ehdotuksille tehdään. Parhaimmat voisi ottaa käyttöön. Kuka ehdotukset sitten valitsee sitä en tiedä. Englanninkielestä ei ehkä kannattaisi vääntää lyhenteitä Suomeksi. Menettää logiikan nopeasti ja on muistettava, että englanti ei ole läheskään kaikilla hallussa. Minulla ei käynyt mielessäkään että pavukki oli viittaus kahvipapuun. Ja omasta mielestäni olen nimissä sen verran haka (aineet ysejä ja kymppejä koulussa), että viittaus pitäisi kyllä löytää tätä helpommin.
Keskustelut pitää salata ja pitää pimeissä kellaritiloissa jottei mukaan eksy väärän mielipiteen edustajia. Yksi sellainen pernanreväyttävä nimi oli tikutaku, josta en ole oikein vieläkään toipunut.
Miksei noinkin yleisen lajin kohdalla mikä koskettaa Suomessa lähes miljoonia ihmisiä voitaisi keksiä parempi ja kuvaavampi nimi? Se kerran löytyy niin usein ihmisten rakenteista sekä sisätiloista, niin jotenkin pilkkupavukki ei vaan mitenkään sovi. Joskus on hyvä antaa nimi kuvastamaan ulkonäköä mutta osa näistä uusista nimistä on mennyt liian pitkälle tai liian huvittaviksi. No ehkä joku tykkää. Mulla on huono huumorintaju. Mutta kuten on todettu niin kovaa kritiikkiä on tullut monesta suunnasta tälle nimistölle. Se kertoo jostain jotain…
Minusta hämähäkki on itsessään jo hieno sana. Siihen liittyy paljon erilaisia assosiaatioita ja tunteita ja ihan sananakin se on upea, lukemattomien lasten ja lorujen suosikkisana.
Otetaan nyt vaikka nimi luolahämähäkki. On luola ja siellä asuu suuri hämähäkki, sehän on nähtävä vaikka kuinka pelottaisi. Tuosta syntyy heti kiinnostus hämähäkkeihin. Vielä parempi nimi olisi jättiläisluolahämähäkki. Joku luola-aukkohämähäkki on vain kalpea aavistus tuosta jättiläisluolahämähäkistä. Jos taasen on onkalo ja siellä joku pilkkupavukki niin eihän voisi olla enää mitään vähemmän kiinnostavaa juttua. Nimien kautta luodaan assosiaatioita ja herätellään tunteita. Aika moni lapsi katsellut varmaan kiinnostuneena perhosia sen jälkeen kun kuuli pääkallokiitäjästä. Nimillä on muitakin tarkoituksia kuin olla kuivakkaa taksonomiaa. Se puoli on jo hanskassa tieteellisessä nimistössä.
Ehdotankin että luola-aukkohämäkki muutetaan takaisin luolahämähäkiksi tai mielummin jättiläisluolahämähäkiksi. Olkoon Nesticidaet sitten vaikka onkalohämähäkkejä.
Hyvä pointti Henkalta tuo kiinnostavuus. Kiinnostava nimi voi saada lukijan etsimään lisää tietoa. Humoristinen nimi ei kyllä lisää tiedonjanoa. Tai niin voisi ainakin kuvitella. Tosin sienten kohdalla on myös otettu aika hurjia vapauksia nimeämisen suhteen, mutta jostain syystä sienten nimet hyväksytään hymy suupielissä. Ollaanko me hämisporukka vakavampaa sakkia? Joku noissa uusissa nimissä silti tökkii. Suurin ongelma ei liene tuo kki-pääte, vaan typerät sanat kuten “jokapaikan” tai “rantuli”. Eivät vaan istu suuhun. Ja vaikka joku laji on yleinen niin ei varmasti löydy jokapaikasta. Talitiainen löytyy myös melkein kaikkialta mutta ei ole nimeltään jokapaikantiainen. Kiinnostava nimi ei tietenkään irtoa joka lajiin koska meillä on hämähäkkejä väliltä 600-700 lajia. Esimerkiksi pistiäisten uudehdot nimet ovat mun mielestä hyviä. Mehiläishukka. Nyt lukijan mielenkiinto herää. Mikä on hukka? Susihukka? Kyse on siis pedosta. Mitä se syö? Ehkä mehiläisiä? Katsompa netistä tai kirjasta lisää tietoa… Jos nimi on pilkkupavukki tai raitarantuli tai jokapaikannopsakki, siihen jätän tiedonhankinnan. Lähinnä alkaa naurattaa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
