Maastossa tapahtunut havainnointi on kohdennettavissa tiettyyn paikkaan ja päivään. Mikä on mielekäs tapa tallettaa havaintoja silloin, kun havainnointi tapahtuu kotipihalla iltaisin valolta tai syötiltä? Tulee aika monta havaintoerää, jos jokainen ilta tallennetaan omaksi eräkseen. Olisiko järkeä vetää vaikka viikon ajanjakson lajit yhteen havaintoerään ja ilmoittaa alku- ja loppupäivämäärät. Yksittäisen perhosen lentoajankohta ei silloin tietysti näy.
Kuinka olennaisia ovat havaintoon liitettävät kuvat? Huonoja kuvia ei haluaisi lähetellä.
Valmiiksi määriteltyjä biotooppeja en ole vielä löytänyt mistään? Kovasti kaipaisin ohjeellisina.
Itse ainakin talletan jokaisen päivän havainnot mahdollisimman tarkasti. Tällöin pystyy myös lentoaikoja analysoimaan tarkemmin myös myöhemmin. Ei kai havaintoerien paljous haittaa?
Biotoopit löytyvät ainakin massatallennuspohjasta, jonka käyttäminen on sivumennen sanoen mielestäni paljon sujuvampaa kuin Vihkoon tallentaminen.
Yeps! Mistä massatallennuspohja löytyy? Vasta opetellut tuota Vihkon retkilomaketta käyttämään, enkä ainakaan mistään mitään muuta lomaketta ole löytänyt.
Tulee aika monta havaintoerää, jos jokainen ilta tallennetaan omaksi eräkseen.
Olisiko järkeä vetää vaikka viikon ajanjakson lajit yhteen havaintoerään ja ilmoittaa alku- ja loppupäivämäärät.
Yksittäisen perhosen lentoajankohta ei silloin tietysti näy.
Voi tehdä myös niin, että tekee yhden erän koko vuodelle tai joka kuukaudelle tai viikolle tai muulle aikavälille.
Sitten voi syöttää yksittäiselle riville tarkemman päivän kuin retkilomakkeen alussa annettu aikaväli.
Rivin aikavälikentät “alku” ja “loppu” löytyvät oikealla olevan rattaan takaa. Ne ei näy oletuksena.
Esimerkki.
Tekee yhden erän retkilomakkeella, jossa viikkopituus.
Sitten joka riville laittaa päivän tarkkuuden alku-kentällä (loppu-kenttää ei tarvita, jos päivän tarkkuus).
Tällöin rivi saa tämän ajan eikä retkilomakkeen viikkoväli-aikaa.
Jos ei anna rivillä alku- ja loppu-kentissä tietoa, niin rivi saa tuon retkilomakkeen (globaalin) aikavälin.
Vinkki:
Jos käyttää tätä taktiikkaa ja uudella rivillä on sama päivä kuin edellisellä, niin uusi rivi kannattaa tehdä tuolla “Kopioi havainto” painikkeella.
Se kopioi edellisen rivin tiedot uudelle riville eikä samaa päivää tarvitse syöttää uudelle riville.
Jos paikka muuttuu, niin erään voi perustaa useita paikkoja.
Itse olen kuitenkin tehnyt paikan muuttuessa aina uuden erän. Tuntuu jotenkin selkeämmältä.
Tuotakin voisi kokeilla, kun näin jälkikäteen tietoja syöttäessä alkoi ahdista syntyvien erien määrä (kesäkuu-marraskuu). Maastohavainnot olen jo talletellut omina erinään. Nyt vain tämä kotipiha.
Vielä siitä massasyöttömahdollisuudesta . En päässyt sitä kautta alkua pitemmälle. Löytyykö sieltä jostain Excel-pohja vai pitäisikö minulla jo olla sellainen? Ei siis ole, kun Hyönteistietokannassa käytin sen lomaketta ja nyt tuota retkilomaketta.
Nimim. toistaitoinen atk-asioissa.
Vihkossa on valittava oikeasta reunasta “Työkalut” ja sieltä “Tee uusi massatallennuspohja”. Sen jälkeen “Valitse lomake”-kohdasta “Retkilomake”. Sitten on valittava mukaan haluttavat kentät ja lopuksi “Tee pohja”. Lomakkeella on tietyissä kohdissa alasvedettäviä valikoita, esim. juuri biotooppi.
Kun lomakkeelle on tallennettu havaintoja, ne saa ladattua Vihkoon “Työkalut”-kohdasta “Tallenna massatallennuspohjalla”.
Huom. Kun massatallennuspohja on kerran tehty, samaa tiedostoa voi tietenkin käyttää aina uudelleen eli joka kerta ei tarvitse ladata uutta massatallennuspohjaa.
Mainittakoon sellainenkin itsestäänselvyys, että jo kerran muodostettua havaintoerää voi muokata lisäämällä sinne lajeja tai yksilöitä ja laajentamalla päivämääräväliä.
Mutta oleellisinta on oma viitseliäisyys. Laadukkaan datan kannalta on sitä parempi mitä tarkemmin jaksaa havaintojaan kirjata. Sen sijaan pitää myös ajatella itseään eli kuinka varmistaa sen, että jaksaa kirjata havaintoja nyt ja tulevaisuudessa. Oli minullakin kaunis ajatus kerätä max. muutaman päivän välein rysäsaalis, mutta loppukautta kohti aikaväli venyi jälleen kerran jopa pariksi viikoksi ja pidemmäksikin.
Rysäpyynnistä johtuen yleinen käytäntö kuitenkin on ollut se, että yhden yön havainnot kirjataan yhdelle päivämäärälle, kahden kahdelle jne. Ja päivämäärä määräytyy alkavan illan mukaan. Tätä sääntöä ei vain vielä ole kirjattu SPS:n sivuille, mutta sinne sen pitäisi tulla, kun joku ehtisi/muistaisi sen tehdä.
Itselläni on tallennettuna kotipiha 400m säteellä ja kaikki rysäpaikat sekä omiin paikkoihin että lomakepohjiin, jotta voin helposti aloittaa havaintojen syöttämisen valmiilla pohjalla lisäten vain päivät ja syöttäen lajit. Ja kuten täällä joku jo totesi: ensimmäisen lajin perustietojen jälkeen Kopioi havainto -painike on todella kätevä, kun uuteen riviin tarvitsee sen jälkeen lisätä vain laji ja lukumäärä (jos päivämääräväli määräytyy havaintoerän mukaan).
Mutta mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin:
Yksi vaihtoehto on kirjata esim. viikon aikajaksolle 2 havaintoerää: 1 syöttivieraille ja 1 valovieraille (koska molemmilla käy hieman erilainen lajisto erilaisella painotuksella). Mikäli joku parempi tai harvinaisempi laji käy viikon aikana jommalla kummalla, sille voi laittaa tarkan päivämäärän lajikohtaisen lisäkentän avulla.
Toinen vaihtoehto on tehdä sama yökohtaisesti, jos jaksaa nähdä sen vaivan. Tai jakaa havaintoerät vaikka arkiviikoille ja viikonlopuille, jos viikonloppuisin on aktiivisempaa seurantaa.
Kuvat ovat mielestäni olennaisia vain, kun kyseessä on laji, joka on harvalukuinen/harvinainen, uhanalainen, vaikea määrittää tai esim. alueellisesti mielenkiintoinen. Se, mikä laji täyttää ko. lisädokumentointitarpeen kriteerit, on asia, jonka oppii vain ajan kanssa. Jos esimerkiksi joku havaitsisi Amphiphyra pyramidean Oulussa, se tulisi ehdottomasti kuvata tai tallentaa, sillä lajia ei ole havaittu vielä maakunnasta. Jos saman havainnon tekee Etelä-Suomessa, kuvaa ei kannata ottaa, sillä laji on siellä niin yleinen. Jos sen sijaan Etelä-Suomessa havaitsee Amphipyra berberan, kannattaa siitä ehdottomasti olla kuvatodiste, kun laji on niin hankala määrittää, jotta joku kokeneempi voi varmistaa lajin. Jne.
Itse kirjaan aktiivipyyntihavainnot ja merkittävät lakanavieraat aina yökohtaisesti, mutta rysähavainnot jaksoittain. Rysäjaksojen pituus taas määräytyy muiten kiireiden, oman jaksamisen, reissujen yms. perusteella.
Olen siis tallentanut retkilomakkeen avulla jotain 70 havaintoerää ympäri Suomenmaata ja kotikunnasta, päiväretkiä. Harmittanut, kun biotoopeista en löytänyt mitään valmiita alasvetovalikoita. Ihmetyttää, mihin tarvitaan tarkkaa määristyspäivämää. Miksi vuosi ei riitä. Salausta kokeilin ja havaintoerään sisältyvää kahta paikkaa kokeilin. Lienevät menneen OK. Kuvia olen lähetellyt, kun ajattelin, että siellä joku nyt muodostaa käsitystä harrastajan “ammattitaidosta”.
Kiitos vastausten kokeilin sen massatallennuspohjan luomista. En tiedä, mitä mokasin, mutta ei onnistunut havaintoerän luominen sillä. Ainakin se havaintopaikan tuominen karttatyökalusta Exceliin tuntui menneen mäkeen.
Palasin siis retkilomakkeeseen ja tallensin 01.06. havainnot kotipihalta. Se Kopioi havainto -painike oli ihan kätevä. Valolla ja viinisyötillä vierailleet lajit erottelin lisäämällä lisätietoihin maininnan. Tosin monet lajit tulevat ensin viinisyötille ja päätyvät loppuillasta valolle nukkumaan. Tuo illan päättyminen vasta seuraavan aamuna on tuttua jo Hyönteisfoorumin ajoilta. Biotooppien alasvetovalikkoa sinne kaipaisin. Listaa voisi vaan kehittää. Nyt kun ne on aakkostettu, niin esim. suotyypit on kovin hajallaan.
Jatketaan harjoituksia, kunhan ei saada tätäkin järjestelmää kaatumaan. Kiitos, kun vastaatte!
Käytitkö tähän retkilomakkeen kenttää “Keruumenetelmä”? Sieltä löytyvät kohdat “Valo” ja “Syötti (ilman pyydystä)”.
Määritysajankohta on nähdäkseni vapaaehtoinen kenttä, eikä erityisen pakollinen. Se on käsittääkseni ajankohtainen erityisesti silloin, kun joku muu (tai sinä) on jälkikäteen määrittänyt yksilön uudelleen tai tarkentanut määritystä.
Retkilomakkeen ja Excel-latauksen rinnalle on tulossa muutamien kuukausien sisällä(?) “massatallennuslomake” (työnimi), joka soveltuu retkilomaketta paremmin tilanteisiin, joissa syötetään kerralla paljon havaintoja eri paikoista eri aikoihin. En ole varma auttaako tämä rysöpyyntiin, siihen ehkä oli oma lomake tulossa?
Hyvää keskustelua tässä ketjussa! Otamme varmasti monia asioita työn alle, esim tuo määrityspäivä/vuosi.
Excel-tallennus on tällä hetkellä hiukan teknistä. Voisimme järjestää pienen käytettävyystutkimuksen parin henkilön kanssa, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin Vihkon Excel-tallennusta kokeilleet. Sen avulla luulisin meidän saavan selville ainakin joitakin isoja sudenkuoppia, joita käyttäjillä tulee vastaan.
Kaikkia paikkoja luullut monta kertaa täpänneeni, mutta tänään vihdoinkin osuin siihen, josta ne biotoopit retkilomakkeella löytyi. Ehkä se tyhjä lokero ei oikein kerro tästä salatusta ominaisuudesta.
Minä käytän sitä (Keruumenetelmä-kenttää) - kerään tai en kerää (teen siis molempia). Käytän sitä vain havainnointitavan tarkenteena, sillä se on ainoa paikka, jossa asiaa voi määrämuotoisena tarkentaa havaintokohtaisesti (tälle löytyy myös havaintoeräkohtainen kenttä). Erikseen on kuitenkin vielä kenttä Säilöntätapa, johon kirjaan, mikäli näyte on kerätty JA säilötty.
Yleisesti ottaen kentissä on jonkin verran minun käyttöä ajatellen ristiriitaa ja epäselvyyttä, mutta pyrin lähinnä itse olemaan johdonmukainen omassa merkkaustavassani. Oletan (hieman idealistisesti), että kiinteän kenttäkoodin perusteella voin joskus hakea esim. vain syöttipyydyksellä tai valopyydyksellä tai valolla tai syötillä tai feromonilla kerätyt/havaitut lajit.
Samaa ajattelin, että kunhan on omalta osaltaan johdonmukainen. Tämä vuosi jää aika puutteelliseksi muutenkin, kun havaintoja näin jälkikäteen tallettelee. Ehkä ensi vuonna tarkempaa dataa taas (mm. määrät).
Huomasin itsekin, että esim. valotuslakanalla tai käsisyötillä tulisi aina olla muistivihko matkassa. Aktiivipyynnillä (kävelyä+haavi) käytin sentään kännykän muistiota havaintojen kirjaamiseen.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
