Eiliseltä järven rannalta, lahopuussa piilossa. Huomio kiinnittyi ensiksi keltaiseen pumpuliin sammaleessa ja huomasin sen jälkeen tyhjiä itiöpesäkkeitä. Lieneeköhän joku Hemitrichia? On ainakin mittakaavaa antamassa, hädin tuskin huomasin ilman luuppia nämä toiset:
Kapillitiota ei vaikuttaisi olevan ollenkaan ja nuppi tuntuu häviävän jälkiä jättämättä. Näytteen otin, tänään kuvattuna osassa on vielä nuppeja, mutta kypsänoloisia en saa tiirattua millään:
Meneekö hapsisiin (Echinostelium)? Vai onko limasieni ollenkaan?
Muoks: Tuossahan näyttää olevan samanlaista toistakin, mutta paljon pienempää…
Hei,
nuo kellanruskeat ovat luultavasti Trichia decipiensin jämiä.
Näitä mustia pisarapäisiä piikkejäkin näkee joskus. Muistelen aikoinaan skoopanneenikin ja todenneeni ne kuroumaitiöisiksi eli joksikin anamorfiksi. Jos nuppipäät ovat tummia (kuvassa 3?), niin nokinuppisestakin voi olla kyse. Kolmannessa kuvassa voisi olla Liceaakin (ruskeat tyynyt puun pinnalla).
t: Marja
1 tykkäys
Kiitos! Hhmm… Tökkäsin näytteen uudelleen mikroskoopin (halpis lainavehje) alle lisävalon kanssa ja löysin kyllä muutaman tummapäisenkin:
Ajuria en löytänyt skoopin omalle digikameralle, joten kokeilin pokkaria. Kuvan laatu ei päätä huimaa. Joissain muutamissa on näemmä nupin sijaan haara tai kaksikin eli meneeköhän siksi anamorfiksi nokinuppistenkin sijaan. Suurin osa on silti nupittomia, mitä katsoin alkuun. 
1 tykkäys
Hei,
enpä itse ole tarkkaillut löytämiäni pitempään ja tuo tummuminen on siten uutta. Se on kyllä tyypillistä limasienille. Kun sinulla nyt on se näyte, niin, jos sinua kiinnostaa, laita palanen tulemaan, niin vilkaisen, miltä näyttää…
Terkkui: Marja
Vois ehkä vilkaista sukua Ophiostoma. Siellä on ainakin tämän tyyppisiä lajeja.
Untolla näkyy olevan kuva O. polyporicolasta joka näyttää kohtuu samalta kuvasi kanssa
1 tykkäys
Hei,
pyrenomykeetti ei jostain syystä juolahtanutkaan mieleeni. On monia kasvualustaansa uponneita sukuja/lajeja, jotka vapauttavat itiönsä putkimaista pinnan yläpuolelle nousevaa kanavaa pitkin. Itse asiassa monien itiöt muuttuvat kypsyessään tummemmiksi. En tosin tiedä, voiko se tapahtua vasta ulkoilmaan pääsyn jälkeen, mutta tunnen pyrenoja melko huonosti. Puupinnan alle uponneen pyrenomykeetin rakenteen voi paljastaa puolittamalla sen puukolla, jolloin kotelopullon tuntomerkit paljastuvat.
Marja
1 tykkäys
Kiitos Marja ja Henri!
Kyllä tuo Unton kuva näyttää hyvin samanlaiselta ja googletellen tuosta suvusta löytyi myös joitain kuvia kirkaspäisistä nupeista: Ophiostomatales – Wikipedia
Eipä noistakaan ole liikoja havaintoja laji.fi:ssä, mutta ilmeisesti eivät silti ole kovin harvinaisia. Marja, jos sua vielä kiinnostaa vilkaista lähemmin, niin voin laittaa näytteen tulemaan loppuviikolla.
Hei,
laita vaan, niin skooppaan. Jos on pyrenomykeetti, niin en lupaa mitään varmaa määritystä. Minulla on vain vähän kirjallisuutta niiden määrittämiseen. Mutta mikroskopiakuvia voin kyllä laittaa tänne, ehkäpä esim. Unto voi kertoa sitten enemmän.
Marja
1 tykkäys
Näyte on tulossa, mutta postitus vähän venähti muutamalla päivällä… 
Kävin sunnuntaina paikalla uudestaan ja fisustelun lomassa kuvailin täplälukkia (Nemastoma lugubre) toisella lahopuulla. Kotosalla huomasin sitten kuvissa olevan näitä lisää, kotelopullojakin näkyy.
Eli vaikuttaisi olevan paikalla yleinen. Alue on kyllä melko luonnontilainen, lehtipuinen läntti, mm. lahoja tervaleppiä. Palokärjestä äänihavaintoja. Tällä hetkellä jonkinlaisessa venerantakäytössä.
Hei,
näyte oli tullut eilen, löytyi aamulla postilaatikosta. Tutkin sitä äsken. Siinä oli vaikka mitä, joku kuollut ötökkäkin. Niissä limppareissa ei enää ollut kapillitiota, joten en edes skoopannut (T. decipiensin näköisiä kuitenkin). Siinä oli myös muutamia tummia karvapalloja, vaikka itiöitä ei löytynyt, lienevät Lasiosphaeria strigosaa. Toisella puolella oli myös mustia itiöttömiä pötkylöitä, veikkaisin Hysterium angustatumiksi.
Ja nämä piikit, tässä heikkolaatuinen kuva, patterit olivat tyhjenemässä:
Mitään varsinaista itiöpulloa en löytänyt. Kuroutuvilta vaikuttavat… Pitäisi luottaa omaan ensivaikutelmaansa, niin pääsisi helpommalla 
Terkkui: Marja
1 tykkäys
Kiitos! Pienestä lahopuun palasta riittää ihmeteltävää.
Muutan otsikon takaisin joksikin anamorfiksi, vähän eestaas. Tuo Ophiostomakin oli kyllä ihan hyvä veikkaus ilman tarkempaa skooppausta ja kiva tietää.
Kolmannessa kuvassa taitaakin yksittäinen takkupallo kummitella taustalla. Kummastakaan suvusta ei ole liikoja havaintoja Laji.fi:ssä, mutta nämähän ovat nokinuppisiakin huomaamattomampia
1 tykkäys
Nämä karvapallot kasvavat joskus isohkoinakin ryhminä ja vaikka ovat yksittäisinä pieniä, niin joukkona eivät voi jäädä huomaamatta, jos joku sattuu tarkastelemaan sitä kasvualustaa. Vai voisivatko, kun ovat joskus väriltään lähellä kasvualustaa :hmm:
Hysteriumit ovat aika tavanomaisia, mutta ilmeisesti jälleen kerran niiden kerääjät ovat näistä kahdesta ne harvinaisemmat ja ne jotka lähettävät näytteensä museoihin/ehtivät päivittää havaintonsa vielä harvinaisempia
Noista suvuista löytyy yleisemmätkin samannäköiset lajit: Lasiosphaeria canescens ja Hysterium pulicare. Kun itiöitä ei löydy, valitaan tietenkin aina se harvinaisempi mahdollinen laji
1 tykkäys
Samaan sarjaan mennen tältä päivältä 
Laho kantokääpä oli kovin karvaisen oloinen kaatuneella kuusella. Ensivaikutelma toi ilman luuppia mieleen nokinuppiset, mutta näissä näkyy kyllä jonkinlaisia pulloja, osin pillistöön uponneena:
Nurmijärveltä, pienehkö alue hoitamattomaksi jäänyttä kuusimetsää. Melko paljon kaatuneita kuusia, eri-ikäisiä tuulenkaatoja.
1 tykkäys
Hei,
nämä ovat kotelopullosia, tosin ilmeiseti jo parhaat päivänsä nähneitä.
Marja
1 tykkäys
Rajattu lähikuva vielä tuosta viimeisimmästä, kokoa n. 3mm. Kasvualustan perusteella voisi varmaan yrittää haarukoida tunnistusta:
Mahdollisesti Melanospora lagenaria, mutta voi olla muutakin.
1 tykkäys
Kiitos! On kyllä hyvin tuon oloinen. Vähälle huomiolle on ilmeisesti jäänyt nämäkin, Untolta on havainto 80-luvun alusta ja loput kolme on vanhempia (laji.fi). Kai tässä täytyy tästä lähtien tarkkailla kulahtaneempiakin kääpiä
Löysin vanhempaa matskua noiden määrittämiseen, mutta miten lie sitten ajantasaisuuden: http://ascofrance.com/uploads/forum_file/A-re-evaluatiom-of-Melanospora-0001.pdf
