Kun asiaa nyt rupesin miettimään niin totesin että iNaturalistia ei näytetä vielä otetun tehokkaaksi tutkimuksen avuksi.
Eri lajiryhmien yhdistysten ja tutkijoiden kannattaisi miettiä sellaisia lajeja joiden levinneisyydestä tai muusta on niukasti tutkimustietoa, mutta joita tavallisetkin luontoharrastajat oppisivat etsimään hyvillä ohjeilla ja jotka joko ovat hyvistä kuvista tunnistettavissa tai ainakin kuvien perusteella voitaisiin sitten potentiaalisimmista käydä keräämässä näytteet tai pyytää ihmisiä keräämään niitä.
Voisi olla vaikka joka vuosi pieni joukko lajeja joista annetaan ohjeet ja mainostetaan ihmisille niiden etsimistä ja iNatin (miksei muidenkin vaihtoehtojen) käyttöä siihen
Sovellukseenhan voi luoda omia projekteja näitä varten myös
Toki vaatii sen että jotkut osaajat siellä iNatissa sitten seuraavat ja määrittävät noita havaintoja. Mutta onhan se paljon helpompaa ja nopeampaa kuin itse lähteä suomea kiertämään ja havaintoja tekemään.
Linturetki veisi monta tuntia, eikä sillä kuitenkaan näkisi kuin tavallisia lajeja. Hyönteishaavia käyttämällä taas tulee niin paljon materiaalia, ettei niitä koskaan ehdi käsitellä. Kokemusta on.
iNaturalistia on käytetty silloin tällöin erilaisten tilapäisten projektien havaintojen keräämiseen, ja usein suosittelemmekin sitä ennemmin kuin uusien lomakkeiden tekemistä Vihko-palveluun.
iNaturalistia on käytetty myös yliopistoissa biologian opiskelijoille ja peruskouluissa virtuaalikasvioiden keräämiseen, paljon riippuen yksittäisten opettajien aktiivisuudesta. Samoin erilaisissa yksittäisissä tapahtumissa iNaturalistia on käytetty, esim. liito-oravien kartoituksessa Nuuksiossa (HS) viime syksynä.
Kaikkiin projekteihin iNaturalist ei helposti taivu, etenkin jos niissä koetetaan kerätä jotain tiettyä tietoa havainnoista, koska iNaturalistin havaintolomaketta ei voi mukauttaa projektille. Kuvitteellisena esimerkkinä vaikka kukkien laskeminen: kukkien määrälle voi tehdä oman kentän, mutta se ei ole helposti löydettävissä etenkään mobiilisovelluksissa.
iNaturlistin mobiilisovelluksia ollaan uudistamassa (iOS versio on jo sovelluskaupassa nimellä iNaturalist Next), joten tulevaisuudessa tämä saattaa helpottua.
Suurempi merkitys on havaintojen käyttö maankäytön suunnittelussa yms. Viime vuonna iNaturalistin havaintoja oli mukana n. 1500 Lajitietokeskukselle tehdyssä aineistopyynnössä.
Suomessa meillä on laji.fi ja sienipuolen kansalaistiede on järjestetty paljolti tätä kautta. Mutta Pohjois-Amerikassa sienipuolella käytössä on nimenomaan iNat. Siellä ylivoimaisesti suurin datan kerääjä ja analysoija on Mycota joka on nivottu yhteen iNatin havaintodatan kanssa. Todella hieno projekti joka perustuu täysin kansalaistieteeseen datan keruussa. Kannattaa tutustua projektiin vaikka täällä
Mycota ei siis ole mikään viranomaisorganisaatio taikka julkisella rahoituksella toimiva projekti vaan yksityisten henkilöiden käynnistämä ja ylläpitämä kansalaistiedehanke jonka tavoitteena on selvittää P-Amerikan sienilajisto perin pohjin.
Tällaisia etsintäkuulutuksia ynnä muita on ollutkin. Sieniatlas ja sompasammalten viime vuoden etsintäkuulutus ainakin tulevat mieleen. Toki enemmänkin saisi olla.
Jos iNaturalistia käytetään, pitää miettiä, miten havaintojen laatuluokitus saadaan toimimaan. Käsittääkseni iNatissa ei ole mitään asiantuntijarooleja. Sieltä havainnot tulisivat Lajitietokeskukseen pelkästään yhteisön varmistamina. Tällöin tietyt lajit (uharit ym.) jo toki näkyvät Virva-haussa, mutta olisi niille hyvä saada vielä asiantuntijavarmistus. Sompasammalilla havaintoja sai muistaakseni ilmoittaa montaakin kautta, mukaan lukien iNat. Parhaitenhan havaintoja saadaan, jos ne pystytään keräämään monesta lähteestä.
Henkilökohtaisesti minusta etsintäkuulutukset ovat kivoja: sellaiset, joissa kerrotaan millaisilta paikoilta kohtuullisen helposti tunnistettavia mutta huonosti tunnettuja lajeja voisi koettaa etsiä. Yleensä lajit ovat kuitenkin olleet sen verran harvalukuisia, että niitä ei ole löytynyt - tämä voi tappaa alkuinnostuksen nopeasti.
Kansainvälisesti iNaturalistia on käytetty paljon bioblitzeissä, joissa koetetaan löytää mahdollisimman paljon lajeja joltain paikalta esim. vuorokaudessa. Tällaiset ovat myös hyviä tuomaan näkyvyyttä luontoharrastukselle, mutta vaativat työtä onnistuakseen hyvin, esim. lajiasiantuntijoita opastamaan ja määrittämään. Turussa järjestettiin bioblitz viime vuonna kahtena päivänä: BioBlitz Skanssi 2024 · iNaturalist Suomi
Silloin kun barcode-projekti oli käynnissä, oli puhetta jopa yksityiskäyttöön soveltuvasta sekvenssien lukulaitteesta. Se taisi olla yksi niistä tiedeuutisista, joista ei myöhemmin kuulu mitään. Nykyään tosin pystytään lajistoa analysoimaan jopa ilmasta kerättyjen näytteiden avulla. Jos esim. lajikeskuksella olisi laite, joka pystyisi analysoimaan lähetetyn näytteen kaikki lajit kerralla, niin sehän mullistaisi kerralla koko faunistisen ja ekologisen tutkimuksen. Tosin samalla se veisi kaiken ilon tavallisen harrastajan työstä, jos lajeja ei enää tarvitsisi juurikaan opetella.
Vaihtoehtoisesti tekoäly voisi auttaa harrastajaa lajinmäärityksessä, mutta tällä hetkellä se ei taida olla vielä kovin luotettava apukeino.
’ Mobile and habitat-diverse species play a vital role in tracking biodiversity changes, but traditional observation methods are challenging. With passive acoustic monitoring (PAM) and machine learning, we can now analyze audio data to better understand the impact of ecological restoration efforts.
This year’s BirdCLEF+ competition expands from BirdCLEF 2024 by incorporating not only bird species but also amphibians, mammals, and insects from Colombia’s Middle Magdalena Valley, a critical biodiversity hotspot. You’ll develop ML models that identify these species by their acoustic signatures, with a focus on the limited training data available for endangered species.’
Jo se olisi hyvä askel eteenpäin että lajeista olisinsuomenkielinen wiki kuvaus jossa tulisi alussa esiin määritysperusteet ja mitä kuvia edellyttää vai onko mahdoton erottaa ilman näytteen tutkimista. Ja se teksti kun aina näkyisi kun katsoo iNatissa sen lajin tietoja. Muistaakseni siinä oli jotain epäloogisuutta ettei kaikilla teksti näkynyt vaikka oli olemassa suomiwikissä, eli jonkun kai manuaalisesti pitäisi ne tekstit yhdistää. Eli valtavasti talkootyötä olis tuossakin tehtäväksi. Vois kai siihen apurahoja hakea toki…
Perhosista on laji.fi:ssä hyvät lajinkuvaukset ja myös hyvät kuvat (jotka eivät tosin aina ole parhaassa mahdollisessa järjestyksessä). Tällaisen wikin tein jokin aika sitten. Sen voisi asentaa pilvipalvelimelle, mutta sen jälkeen kun Kuvapankin ylläpito loppui, niin ajattelin että en enää ala sellaiseen puuhaan. Katsotaan nyt kuitenkin.
Joo, mutta iso ongelma niissä on ettei kerrota selkeästi miten joku laji eroaa lähilajista! Perhostutkijain sivuilla on jo aika kattavasti “makroista” tuntomerkit ja vertailut lähilajeihin:
Uusi lajikuvatyökalu on parhaillaan testissä museolla ja muutamilla harrastajilla. Siinä voi mm. tagata kuvia ja laittaa niitä järjestykseen sekä voi valita oletuskuvan.
Joo, olen niitä tehnyt useita mm. vuodarit ja kuukausi"pinnat". Samoin Suomen perhoset, kovakuoriaiset ja sienet sekä Pääkaupunkiseudun lajit.
Ainakin itseä noit motivoi kuvamaan myös tavallisia lajeja eri vuodenaikaan. Muita ne ei tunnu pahemmin kiinnostavan Tilastot toki näkyy vaikkei projektiin olisi liittynytkään. Turo on piikkipaikalla 2025 vuodareissa
Kuvapankissa kuvat oli jaoteltu mm. kokoelmakuviin, luonnossa otettuihin kuviin ja toukkakuviin. Tällöin oli mahdollista selata esimerkiksi pelkästään toukkakuvia, mikä oli varsin hyödyllistä.
Kävin juuri läpi kaikkien yli 2700 perhoslajin kuvat ja valitsin niistä kullekin lajille yhden kokoelmakuvan, jos sellainen oli saatavilla. Aikaa meni jonkin verran…
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Tilastot toki näkyy vaikkei projektiin olisi liittynytkään. Turo on piikkipaikalla 2025 vuodareissa 