Lähtökohtanahan oli kysymys siitä, miksi tallennettua havaintoa ei voisi linkittää MX-koodiin, jotta linkitys ei katoaisi, vaikka nimet muuttuisivat. Jos käytät havainnon kirjaamisessa jotakin lajinimeä valitsematta lajiluetteloa, silloin MX-koodia ei voi nimen yhteyteen liittää. Syy on se, että sama nimi voi esiintyä eri luetteloissa eri merkityksessä. Ilman lajiluettelon valintaa emme voi tietää, missä merkityksessä olet nimeä havainnon yhteydessä käyttänyt. MX-koodi liitetään aina nimeen tietyn lajiluettelon mukaisessa merkityksessä.
Kuten edellisessä viestissäni totesin, tämän asian hahmottaminen vaatii syvällisempää perehtymistä järjestelmän toimintalogiikkaan. Siksi onkin epävarmaa, kuinka laajalti ominaisuutta käytettäisiin, vaikka se Vihkossa olisi toteutettuna.
Esimerkkisi yökköslajiparin Diachrysia chrysitis/stenochrysis automaattinen kytkentä lähimpään aktiiviseen taksoniin, johon se voidaan liittää, toimisi seuraavalla logiikalla:
-
Jos lajiparille eli “pseudolajille” Diachrysia chrysitis/stenochrysis on lajiluettelossa annettu oma MX-koodi, havainto liitetään siihen. Sen emotaksonina on suku Diachrysia.
-
Jos pseudolajia ei ole luettelossa, lajiparin havainnot linkitetään Diachrysia-sukuun.
Pyjamalude-esimerkkisi koskee tapausta, jossa G. lineatum on splitattu kahdeksi eri lajiksi G. lineatum ja G. italicum. Lajiluettelossa nyt oleva G. lineatum (MX.230561) on tuo splittaamaton laji, joka on merkitty suomalaiseksi lajiksi.
Jos laji MX.230561 splitataan, syntyy sen lapsiksi kaksi uutta MX-koodia. MX.230561 voidaan tämän jälkeen piilottaa tai se voidaan muuttaa lajipariksi G. lineatum/italicum tai ryhmälajiksi jollakin muulla nimellä. Splittauksen jälkeen nimellä G. lineatum on kaksi eri merkitystä, vanha (splittaamaton, sensu lato) ja uusi (splitattu, sensu stricto).
Jos näiden muutosten jälkeen Vihkon havainnossa on käytetty nimeä G. lineatum ilman valittua lajiluetteloa, havainto linkitetään koodiin MX.230561 eli ryhmälajiin. Jos havainto on Suomesta, asia on OK.
Jos sen sijaan havainnossa käytetään nimeä G. lineatum niin, että lajiluettelo on valittu, havainto kytketään lajin G. lineatum uuteen MX-koodiin, joka syntyi splittauksen yhteydessä (G. lineatum sensu stricto). Jos havainto on Suomesta, kyseessä on maalle uusi laji ja havainto vaatii tarkistuksen. Tarkistuksessa todennäköisesti todetaan, että kyse olikin lajista G. italicum, joka on splittauksen jälkeen Suomessa esiintyvä laji.
Toivottavasti nämä esimerkit auttavat hahmottamaan sitä, miksi lajiluettelo täytyy valita, ennen kuin MX-koodin voi nimen yhteyteen liittää. Lajiluettelon valitsemalla havainnoija ilmoittaa käyttävänsä havainnossa olevaa nimeä valitun lajiluettelon mukaisessa merkityksessä.
Noiden “orpojen” nimien löytäminen omien havaintojen joukosta ei tosiaan ole kovin helppoa tällä hetkellä. Esittämäni keino kuitenkin toimii siihen asti kun kehittäjät saavat jonkin helpomman ratkaisun aikaiseksi. Esko näköjään jo otti asian työlistalle.