Luulin pitkään että kosteakammiot on jota pro -tason high tech laboratoriolaitteistoja, mutta nehän taitaakin olla vain jotain pussukoita taikka astioita joissa kosteus pysyy sopivana ja valoa riittää.
Tuntemukseni aiheesta loppuukin suunnilleen tähän. Nettiä vähän selailin ja siellä oli kyllä kuvattu erilaisia virityksiä läpinäkyvista muovipusseista petrimaljoihin. Elikkä astiaan jotain imukukyistä paperia kuten vaikkapa kahvinsuodatinta ja sitten jotain kaarnaa taikka muuta kasvualustaa purkkiin ja kansi kiinni. Sitten vaan ehkä vähän välillä tuulettaa ja lisää vettä ja venttailee lähteekö mitään kasvamaan. Jotain tuollaisia riviin ikkunalaudalle ja sitten voi käydä näin talvellakin (lima-) sieniretkellä kahvikuppi kädessä?
Elikkä onkohan joku tällaista harrastanut ja onkohan jotain vinkkejä saatavilla näin helmikuiseen Suomeen soviteltuna? Mitäs tuonne kannattaisi laittaa kasvualustana?
näin Espanjan reissullani sellaistakin, että keräysreissulla mukana oli pieni suihkepullo ja kelin ollessa kuumahko sillä välillä kostutettiin muovirasioissa olevia heinillä kasvavia pikkukotelosieniä, jotta pysyisivät tuoreina vitaalitaksonomista tutkimista varten.
Itse ylikerään usein, enkä ehdi määrittää kaikkia keräyksiäni heti tuoreeltaan. Säilytän niitä esim. margariinirasioissa jääkaapissa, Laitan pohjalle kostutettua talouspaperia, kanteen voi tehdä muutaman reiän, mutten usein tee niitäkään. Joskus ovat unohtuneet ja ehtineet kuivua, jolloin kostutan suihepullolla ja jätän muutamaksi tunniksi jääkaappiin (rehydration).
Olen kypsyttänyt raa’an limasienenkin tuolla menetelmällä. Viileällä ilmalla rasiaa voi säilyttää ulkonakin, mieluiten jossain varjossa. Varsinaista kosteakammioviljelyä en ole vielä kokeillut. Luonnossa löytyy vieläkin pienelle kulkijalle riittävästi ihmeteltävää…
Vielä yksi vinkki: sen rasian voi steriloida mikroaaltouunissa, jos näkee sen tarpeelliseksi.
Netista löytyy varmaan kasvualustaohjeita tai ainakin joltain biologilta täältä. Minullakin on jossain (en vaan muista missä), kun suoritin avoimessa joitain biologian kurssejakin niin kauan kuin ne olivat vapaasti valittavissa. Eivät vaan ole enää . Limpparit tarvitsevat eläiminä ruokaakin, esim. kaurahiutaleita tms.
limasienten kypsytystä olen kyllä tehnyt monesti. Nyt oli mielessä sellainen kasvatus missä ei ole etukäteen tiedossa kasvaako kasvualustasta mitään. Tämän videon tyyliin
Pitäisi vaan keksiä mitä niihin kosteakammiohin kannattaisi laittaa että jotain ilmestyisi.
Huonekasviharrastajana voin todeta, että mikä tahansa kostea alusta homehtuu umpinaisessa tilassa ilman tuuletusta. Kannellisen purkin steriloinnillakaan ei ole merkitystä, koska se kontaminoituu joka tapauksessa heti kun sen avaa. Eri juttu tietysti on, jos kylvää vaikkapa steriloituja itiöitä vetokaapissa sopivalle steriloidulle kasvualustalle.
Toisaalta, jos tarkoitus on vain kokeilla jonkun mahdollista kasvamista, niin en olisi homehtumisesta huolissani. Laitan tähän pari esimerkkikuvaa kasvilisäyksistäni.
Ensimmäisessä kuvassa on kliivian siemen itämässä. Kasvualustana pelkkä savirouhe, kosteutta ylläpitämässä muovisen 1,5 litran virvoitusjuomapullon irti leikattu alaosa:
Toisessa kuvassa erään kirjovehkalajin lisäystä varrenkappaleista jäätelörasiassa. Kasvualustana normaali kukkamulta, kosteutta ylläpitämässä oleva jäätelörasian kansi on kuvaa varten otettu pois. Tässä vaiheessa nämä ovat kasvaneet rasiassa viitisen viikkoa, eikä homeesta näy jälkeäkään:
Kummassakaan ei ollut kannessa tuuletusaukkoja ja tuuletuksen hoidin nostamalla kannen kerran päivässä muutamiksi minuuteiksi pois. Kastelin, jos oli tarvetta. Päivittäisen tuuletuksen muistaminen on kuitenkin erityisen tärkeää, sillä (ainakin) huoneenlämmössä home peittää kasvualustan pinnan nopeasti, jos tuuletus unohtuu muutamaksi päiväksi. Päivittäinen tuuletuskaan ei takaa sitä, etteikö hometta siltikin alkaisi kasvaa.
Käytännössä kuitenkin mikä tahansa kosteutta pitävä purkki tai rasia toimii kasvien kasvatuksessa, joten en näe mitään syytä siihen, miksi ne eivät toivisi myös sienten ja limasienten kasvatuksessa.
Sekoita kattilassa yhtä dl:aa vettä kohden n. 1,5 tl agar-jauhetta (1,5%:n liuos). Keitä seosta, kunnes kaikki jauhe on liuennut ja lämpötila on noussut lähes 100 asteeseen. Sekoita huolellisesti koko ajan, sillä agar palaa helposti pohjaan. Anna liuoksen jäähtyä n. 50-asteisessa vesihauteessa. Agar-liuos ei saa jäähtyä alle 45 asteeseen, sillä silloin se jähmettyy. Kaada n. 50-asteista liuosta kasvatusastioihin noin 4 mm paksuksi kerrokseksi. Kansi päälle ja annetaan jäähtyä.
Kasvatettavasta eliöstä riippuen mukaan voi laittaa muitakin aineksia.
Kiitos Visa ja Marja. Saatan olla ihan pihalla tässä ja käytän vääriä sanoja. Ajattelin siis vain laittaa sujettavaan ja läpinäkyvään astiaan pohjalle vähän imukykyistä paperia ja vettä sitten paperin päälle palan taikka pari satunnaista kaarnaa ja sitten kannen kiinni. Hoitona vain vähän tuuletusta ja lisäkostutusta. Sitten vain odotetaan ilmestyykö kaarnalle joku limasieni taikka kotelosieni tms.
Kutsutaanko tämmöistä kosteakammioviljelyksi? Jos laitan kymmenén tuommoista purkkia ikkunalaudalle ja kaikissa on joku kaarnanpala taikka ehkä pala lahopuuta tai miksei vaikka pätkä talventörröttäjän vartta, ja odotan pari viikkoa, niin ilmestyykö johonkin purkkiin joku limasieni tai karvakka tms.?
Teen tuon nyt joka tapauksessa, kiinnostaa nähdä ilmestyykö mitään.
Mulla joitakin epäsuoria kokemuksia kun harrastan trooppisia hyönteisiä eli löytyy kosteita terraarioita. Matskua niihin haen metsästä, lahopuuta, kuivia oksia, kariketta ja sen sellaista. Noissa alkaa aika nopeesti limikset kukkia eli homma toimii. Kotelo/helttasieniä myös puskee näkyviin mutta yleensä ovat aika epämuodostuneita, eikä niistä lajia taida saada. Sienillä tuntuu tarkat olosuhteet olevan se pääjuttu ja kun jotain on vinksallaan käy hassusti. Limikset olleet ohi aika vauhdilla ja uusintaa ei koskaan näytä tulevan paitsi hakemalla lisää puuta. Tiedän pari kaveria ketkä omilla parvekkeillaan harrastavat kesäviljelyä eli ikkunalaudan sijaan purkit onkin ulkona luonnontilassa. Tulokset paljon parempia ja kotelosienetkin kehittyvät normaalisti. Sadevettä ehdottomasti käytettävä. Hanavedessä on itiöitä tappavia kemikaaleja ja muutenkin liikaa lisättyjä mineraaleja. Jos lähdet tohon petrimalja ym systeemiin niin otappa varaslähtö minuun ja ala kasvattaa pohjanmesisienen rihmaa. Koita saada se bioluminoimaan. Joskus se kuulemma tarvii vähän alkoholia että homma lähtee käyntiin mutta kaikenkaikkiaan ilmeisesti vaikea juttu narrata tuo rihma hohtamaan. Paljon kokeiluja niin kyllä se onnistuu jossain vaiheessa. Luminesenssi mesisienillä syntyy kaiketi ravinnonpilkonnan sivutuotteena eli on jonkinlainen sapuskaa pilkkova kemikaali. Meinaan itse tehdä tämän mutta vielä on jäänyt suunnitelman asteelle…
Kiitti Hokke vinkeistä. Olen kasvattanut tuota pohjanmesienen rihmastoa mutta en saanut sitä bioluminoimaan. Suomessa on pari muutakin bioluminoivaa sientä. Kitkerävinokasta olen testaillut kun sillä pitäisi lakkien luminoida mutta en onnistunut silläkään. Jotkut hiipotkin luminoivat, ainakin tinahiippo ja sinipunahiippo, mutta näitä en ole testaillut. Ollut kyllä mielessä tämäkin kuten myös UV fluoresointi joka on sienillä ja varsinkin jäkälillä yleistä. Parin jäkälän fluoresointia olenkin kuvannut, mutta sienet vielä odottavat vuoroaan. Kiinnostava juttu tämäkin, en tiedä onko sienten fluoresointia tutkittu systemaattisesti.
Täytyy varmaan kerätä ihan satunnaista lahopuuta ja “kariketta” ja testata tuota kosteakammiohommaa. Jostain luin että tislattu vesi sopisi niiden kostuttamiseen, mutta voishan sitä varmaan luntakin sulattaa. Raportoin tähän ketjuun jos on jotain raportoitavaa…
Kiinnostava projekti varmasti. Jäädään kuulolle! Kitkerävinokkaasta olen lukenut monesta eri lähteestä, että tämä pohjoisen kantamuoto ei luminoi. Eli menee siihen ulkomaan hankintaan jos tahtoo kokeilla. Mulla on toi kitti joskus ollutkin. Siihen aikaan ei ollut niin hyvää kameraa, että olisin kokeillut kuvata ilmiötä. Kyllä se pimeässä hohti hyvin heti kun silmä tottui pimeään. Kasvatus oli helppo.
Tislattu vesi tai sadevesi varmasti olisivat kastelussa/kostuttamisessa parempia kuin vesijohtovesi, mutta en oikeasti usko, etteikö vesijohtovesikin ajaisi asiaa.
Sivutakseni taas huonekasveja, niin orkideoilla käytän kasvualustana luonnosta kerättyä materiaalia, etupäässä männyn kaarnaa, seassa lajista riippuen tammen lehtiä ja/tai rahkasammalta. Kastelussa en ole koskaan käyttänyt mitään muuta kuin Helsingin vesijohtovettä. Siitä huolimatta ruukuista kasvaa silloin tällöin joitakin pieniä helttasieniä, useimmiten sellaisia, joiden lakin halkaisija on alle 0,5 cm. En ole koskaan yrittänytkään määrittää mitään niistä, ja kuten Hokke ylempänä totesi, niin aika usein ne ovat enemmän tai vähemmän epämuodostuneita. En usko sen johtuvan vesijohtovedestä, vaan juurikin väärästä lämpötilasta.
Joskus 1990-luvulla trooppisessa terraariossani kasvoi spontaanisti komea paranvoi, joka kiipesi orkidean lehden kärkeen itiöimään.
Hyvänä alustan kosteuden ylläpitäjänä voisin suositella rahkasammalta. Lumen alta sitä on varmasti nyt vaikea löytää, mutta vastaisuuden varalle.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
. Limpparit tarvitsevat eläiminä ruokaakin, esim. kaurahiutaleita tms.
