Kysymys kevätmuuttohavaintojen kirjaamisesta

Löysin 1980-luvun kevätmuuton ensihavaintolistojani ja pohdin niiden siirtämistä Vihkoon. Jos tallennan kunkin vuoden yhtenä eränä niin, että aikajakso on koko kevät, ja lisään kunkin lajin kohdalle alku-kenttään varsinaisen havaintopäivämäärän, niin onko tämä aineistojen hakuja ajatellen järkevä tapa? Jos ei, niin mikä olisi?

Kyllä, tämä toimii hyvin. Havainnon päivämäärä yliajaa aina erän päivämäärän.

Itse olen kokenut tiedostotallennuksen tehokkaimmaksi tavaksi tallentaa vanhoja havaintoja, jos ne on tehty vakiopaikoilla. Tiedostotallennuksesta on ohje täällä: https://laji.fi/about/3412

Tiedostotallennus ryhmittelee havainnot automaattisesti havaintoeriksi. Tallentamisen jälkeen niitä voi muokata retkilomakkeella.

Mikko / Lajitietokeskus

1 tykkäys

Vielä kun lisättisiin yksinkertainen fenologiamuuttuja, jolla voisi ilmaista, että kyse on vuoden ensimmäinen tai viimeinen havainto?

Esko / Lajitietokeskus

2 tykkäystä

Jos haluat tallentaa kunkin vuoden ensihavainnot yhtenä havaintoeränä, et voi käyttää Vihkon tiedostotallennusta. Tiedostotallennuksessa ei voi antaa kullekin havainnolle erikseen aika- ja paikkatietoja. Ainoa mahdollisuus on tallentaa tiedot webbilomakkeen kautta.

1 tykkäys

Kiitos vastauksista! Naputtelen havaintoja talteen tässä jonain päivänä.

Toki voi ja siitä vaan tallentamaan tiedostomuodossa.

Jokainen havainto menee Excelin/tiedoston omalle riville ja ko riville tulee ko havainnon päiväys ja paikka.

Vihko ryhmittelee rivit joilla on sama paikka ja päiväys samaan tapahtumaan.

Esko / Lajitietokeskus

1 tykkäys

Siitä vaan tallentamaan tiedostomuodossa:

  1. Valitaan Vihko → Työkalut → Tee uusi massatallennuspohja
  2. Valitaan pohjaksi Retkilomake oletuskentin
  3. Tallennetaan pohja Excel-taulukoksi
  4. Lisätään Excel-taulukkoon kaksi havaintoa, joissa eri päiväys ja eri koordinaatit
  5. Valitaan Vihko → Työkalut → Tallenna tallennuspohjalla
  6. Valitaan kohdassa 4 luotu Excel-taulukko, jossa kaksi havaintoa
  7. Kohdassa “Tarkastus ja lähetys” valitaan optio “Kaikki yhteen havaintoerään, jos mahdollista” ja tallennetaan julkiseksi tai julkaisematta
  8. Syntyy kaksi havaintoerää, joissa kummassakin on yksi keruutapahtuma ja yksi havainto

@rahkon.pekka halusi kuitenkin luoda yhden havaintoerän, jossa ainoan keruutapahtuman ajanjaksona on koko kevätkausi. Keruutapahtuman sisällä jokaisella havainnolla on eri päiväys ja mahdollisesti eri paikka. @EskoP: Miten tiedostotallennus pitää tehdä, jotta lopputulos on yksi havaintoerä?

Tiedostotallennuksella ei voi tehdä koko kevään havainnoista yhtä havaintoerää Tapanin hakemalla tavalla. Mutta en ajatellut että Pekka tällaista välttämättä halusikaan?

Joka tapauksessa, sillä ovatko havainnot yhdessä vai monessa havaintoerässä ei ole väliä havaintojen loppukäyttäjille. Havainnot tulevat Laji.fi:hin haettaviksi ja ladattaviksi aina kukin omana rivinään.

Havaintoerät ovat tapa ryhmitellä havaintoja lähinnä havainnoijan omaan käyttöön, joissain tapauksissa myös muidenkin nähtäville (esim. yhden talvilintulaskennan havainnot yhdessä havaintoerässä). Kaikki ryhmittelytavat eivät ole mahdollisia kaikilla tallennusvälineillä. Ei tehdä tästä liian monimutkaista - suurimmat tietodostotallennukseen liittyvät toiveet koskevat sen yksinkertaistamista ja helpottamista, eivät monipuolistamista.

Harkitsemme uusien kenttien lisäämistä tiedostotallennustyökaluun, mutta samalla pitää miettiä miten uusien kenttien lisääminen ei aiheuta enemmän vaikeuksia kuin hyötyjä.

Mikko / Lajitietokeskus

1 tykkäys

Halusin siis luoda yhden havaintoerän, jossa ainoan keruutapahtuman ajanjaksona on koko kevätkausi, ja keruutapahtuman sisällä jokaisella havainnolla on eri päiväys, mutta sama paikka. Tiedostotallennusta en halunnut/halua tehdä, eikä käytössäni ole Exceliä.

Valmistin koe-erän (varpuslintujen ensihavaintoja Rovaniemeltä Sinetästä keväältä 1988):

Havaintoerä http://tun.fi/JX.1105237

ja hyvin onnistuu haut, eli kun haen vanhoja havaintoja Rovaniemeltä laji kerrallaan, niin nämä nyt tallentamani tulevat nätisti haussa mukaan. Eri asia sitten on, onko näistä mitään hyötyä tietokannassa.

Toki kaikesta datasta on hyötyä. Ja vaikkei meillä vielä ole varsinaista muuttujaa, jolla kertoa näiden olevan ensihavaintoja, on näistä silti esim muuttoaikojen muutoksia tutkivalle potentiaalista hyötyä.

Tässä pohjoisen Suomen räystäspääskyjen ajallinen jakauma (“Esiintyminen vuodenaikoina”): https://laji.fi/observation/statistics?target=räystäspääsky&countryId=ML.206&coordinates=65.730626:70.646749:19.893757:34.453125:WGS84:1

Esko / Lajitietokeskus

2 tykkäystä