Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Limakotilot kadonneet

Nastolan Pikku-Kukkasen limakotilokanta ainakin meidän rantamme kohdalla on kokonaan hävinnyt tähän kesään mennessä. Olen seurannut järveä läheltä jo kohta 70 vuotta ja muutokset alueen nisäkäs- kala-, nilviäis- hyönteis- ja kasvikunnassa ovat olleet suuria välillä 1960 - luku 2010-luku. Muutos on ollut suurin viimeisen 10 vuoden aikana. Tiedän osan syistä muutokseen, mm. maatalous. Olen monessa suhteessa huolissani mm. hyönteisten ja pikkulintujen rajusta vähenemisestä. Esim… tänään tarkistelin mistä johtuu ettei muurahaisiakaan enää tänä vuonna ole juurikaan näkynyt. Ainakin lähellä asutusta pesät on hyljätty.

Tässä kohtaa kuitenkin otan esiiin limakotilot. Niitä oli aina matalassa rannassamme mutta tänä kesänä en ole nähnyt yhtäkään. Voisiko olla niin että alueelle istutetut karpit ovat syöneet limakotilot? Nimittäin sain verkkoon aivan rantamme edestä 3 suurta noin 5 kiloista karppia jotka olivat kahta lajityyppiä suomujen perusteella. Oletan että limakotilot menevät talveksi syvemmälle ja karpit syövät ne silloin. Päästin kaikki karpit takaisin vahingoittamatta.

Hei!

Järveä ja sen tilaa sen kummemmin tuntematta luulisin että noin isoilla karpeilla voi olla ainakin jonkun verran vaikutusta isokokoisiin limakotiloihin jos karppeja on runsaasti. Simpukat ja kotilot kuuluvat karppien ruokalistalle. Onko järven rannoilla runsaasti vesikasvillisuutta?

Hei!

Ranta on tässä kohden kyllä hyvinkin kasvisvoittoinen. Kuvat (2 kpl) on tältä lokakuulta. Järviruoko on hallitseva tuossa noin 10 metriä rannasta ja sen takana syvimmällä on järvikaislaa pitkä rannansuuntainen nauha. Ulpukkaa on sitten syvemmälle mentäessä aina 100 metrin päähän rannasta. Ranta on matala ja syvenee hitaasti, lieju- tai savipohja.

Kasvilajeja on runsaasti. Uusin tulokas paljon runsastunut miekkalilja. Koko ranta on muuttunut sen jälkeen kun piisamit hävisivät 90-luvulla kokonaan. Sitä ennen piisami pesi pitkin rantaa vuosikymmenet ja piti rannan avoimempana. Samaan aikaan hävisi kaloista kivenuoliainen ja made joita rantakivikossa oli aina ennen. Myös vesirotta on kadonnut, samoin suursukeltaja, iilimadot ja pienten putkien sisällä asustelevat otukset ovat melkein kadonneet. Vesihämähäkkiä sen sijaan on edelleen.

Silkkiuikku käy yhä keväisin mutta ei enää pesi. Sama koskee rantasipiä. Myös ruovikon kertut ovat vähentyneet kuten kaikki hyönteissyöjät viimeisten 3 vuoden aikana. Sen kuulee huhtikuun aamun videoilta noilta vuosilta vaikka olosuhteissa voi olla erilaisia muuttuvia tekijöitä. Viime kevät oli liian kuiva ja sitä edelliset kaksi liian sateisia ja viileitä juuri pesimisaikaan. Järvi rehevöityi 60-luvun laun jälkeen kun silloin ojitettiin lähellä olevat suot. Sitä ennen joskus 1964 näin itse kevätpilkillä miten ahvenet pyörivät pilkin ympärillä kahden metrin syvyydessä. Nyt vesi on ollut aina paljon huonommin läpinäkyvää. Vuoden takainen kuva (ruskea jää) kertoo miten suovettä on tullut sadeveden mukana järven pintaveteen.

Terv. Ahti Rönneberg

su 9. jouluk. 2018 klo 23.28 Katriina Könönen (laji@discoursemail.com) kirjoitti: