Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Pari maronlakkii


#1

Molemmat tapaukset löysin menneenä syksynä.

Ensimmäisen kuvan sienet kasvoivat rantakalliolla jalopuulehdon tuntumassa. Aattelin että ovat jotain nääpiköitä. Koitin kuvahaulla ja netistä löytämälläni brittikaavalla sovitaa nääpikäksi, mutta ei onnistanut. Itiöt olivat paksuseinäisiä ja ituhuokosellisia, keskimäärin 7.3 x 5 mitoiltaan, Qe=1.5. Hiljattain löysin sattumalta Deconica-suvun mahdollisuuden. Tummamadonlakki, Deconica montana omaa samaa näköä, mutta en ole varma käykö ihan siihen. Itiöt ja keilokystidit ovat kai siihen suuntaan ainakin.

Toisen kuvan sienet kasvoivat myöhemmin syksyllä hiekkakuopan reunamalla sammaloituneessa hiekkamaassa. Löytäessäni ne aattelin, että mihinköhän sukuun nuo mahtavat kuulua. Ulkonäön perusteella tekisi mieli nyt leimata nuo tummamadonlakiksi. Näytekin on, mutta en ole jaksanut vielä skoopata.

Rantakallion sienet

Itiöitä ja keilokystidejä

Hiekkakuopan sienet


#2

Kyllä, Deconica montana tai ainakin sinnepäin. Tätä näkee usein tummempana, mutta voi olla, että ovat olleet kuivahtaneempia. Toisaalta madonlakkien suvussa lajit on perinteisesti rajattu aika laveasti ja oletan, että monessa kohdin kyse on lajiryhmästä. Kunnollisiin sekvenssiaineistoihin perustuvia tutkimuksia ei ole. Näytteet kannattaa siis pitää tallessa.

Hyvin mahdollista, että sama laji kummassakin kuvassa.

D. montanalle sopii tuollainen paksuseinäinen itiö. Monilla madonlakkilajeilla itiöt ovat ohutseinäisempiä ja samalla vaaleampia. Itiöiden muoto on madonlakeille tyypillinen: päältä (tai alta) katsoen itiö on hieman kulmikas, lisäksi itiö on kapeampi sivusta katsoen kuin päältä katsoen. Kapeat keilokystidit sopivat myös (tämän tyyppiset kystidit ovat madonlakeille tyypillisiä).


#3

Kiitoksia, kiva aina tutustua uuteen sukuun. Siitähän ei ilmeisesti taida olla kauaakaan kun Deconica lohkaistiin omaksi suvukseen Psilocybestä.


#4

Jaottelu sukuihin on ihmisen työkalu jäsentää lajikirjoa ja aika pitkälti kyse on ihan vain mielipideasiasta, ymmärretäänkö suku Psilocybe kuinka kapeana tai laveana. Nykyinen trendi on, että sukuja pilkotaan pienemmiksi, sen mukaan tässäkin on edetty. Sekvenssiaineistojen avulla on todellisista sukulaisuussuhteista päästy perille paljon paremmin ja luotettavammin kuin ennen ja halutaan, että tämä uusi tutkimustieto näkyy myös sukujaotteluissa.

Tässä kohdin asia ei ole kuitenkaan edennyt suoraviivaisesti. Suvun Psilocybe tyyppilaji nimittäin sattuu olemaan juur P. montana, joten sopii ihmetellä, miten tämä laji on onnistuttu keikauttamaan Deconican puolelle. Jätän tämän pähkäilemisen kotitehtäväksi:slight_smile:


#5

Elementary, my dear Watson!

Kun huomattiin että Psilocybe ja Deconica kuuluvat eri sukuhaaroihin ja tarvitsevat kukin oman nimensä olisi käynyt niin että se haara, johon montana kuuluu olisi ollut jatkossa Psilocybe kun semilanceata-haara olisi jäänyt ilman nimeä (=olisi tarvinnut keksiä uuden nimen).

Semilanceata haaran sienet kuitenkin ovat hallusinogeenisiä ja sisältävät yleisesti tunnetut aineet psilosybiini ja psilosiini. Montana-haaran sienissä ei ole näitä aineita, joten nimen ja aineiden välissä ei olisi enää mitään yhteyttä. Näin ollen Redhead & al. valmsteli muodollsen ehdotuksen botaaniselle kongressille että konservoidaan Psilocybe-nimen uudella tyypillä semilanceata. Se ehdotus sittemmin hyväksyttiin ja nyt Psilocybe sisltää psilocybiiniä.

Hyvä päätös minun mielestä.