Kuvasin viime syksynä tummatupsusen kehittymistä ja keväällä ylitalvisena saman kasvuston. Laitanpa tähän pari kuvaa kun ei näitä kuvasarjoja ole paljoa tarjolla. Laji ei ole mitenkään harvinainen mutta minikokoisena jää helposti huomaamatta ellei sitä osaa etsiä. Kerran kun sen löytää alkaa sitä tulla useamminkin vastaan. Tätä tapaa lahopuulta, kuvan kasvusto on isolta kuusen tuulenkaadolta Itiöpesäkkeet ovat siis tällä lajilla pallomaisia, pitkän mustan varren taikka perän päässä, ja aluksi ovat valkoisia, sitten mustia, suklaanruskeita ja lopulta ruskeanharmaita. .
Tämä viimeinen vaihe on siis kuvattu huhtikuussa kun nuo kaksi aiempaa on kuvattu marraskuussa.
Suvussa on useampia pallomaisia lajeja ja pari sylinterimäistä. Osa sylinterimäisistä on siirretty sukuun Stemonitopsis jonne on myös siirretty lajeja suvusta Stemonitis. Tässä vielä yksi kuva jonka olen määrittänyt aluksi Comatrichaksi mutta vaihdoin sitten arvan Stemonitopsiin. Elikkä en nyt keksi parempaakaan lajia kuin Stemonitopsis typhina, silkkipamppunen, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Comatricha typhoides. Kehittyvät valkoiset itiöpesäkkeet tuovat vahvasti mieleen myös tummatupsusen mutta sitten huomaa kuvassa vanhoja sylinterimäisiä sporangioita ja pyöreät Comatrichat tippuu sitä myöten pois vaihtoehdoista.
Tämä voisi kyllä olla ehkä joku muukin Stemonitopsis kuin silkkipamppunen, mutta muut pamppuslajit eivät ole mitenkään yleisiä eikä näistä varhaisista kehitysvaiheista ole oikein kuvamateriaalia tarjolla.
2 tykkäystä
Hei,
raaoista on todellakin vaikea sanoa, mitä kehkeytyy. Tuossa kolmannessa kuvassasi on kyllä mielestäni C. laxa, sillä on vaakasuoraan menevä kapillitio.
Viimeisessä kuvassasi on jotain pienempiä ja pallomaisia itiöpesäkkeitäkin. C. pulchella on myös tuon muotoinen, mutta olen yleensä tavannut sen lyhytperäistä variaatiota.
No jaa olikohan tästä mitään apua tai ehkä sentään:määrittyipä nyt edes tuo ylikypsä 
Terkkui: Marja
Kiitos Marja.
Tuo C. laxa on kyllä vähän vaikea tapaus. Laji.fissä siitä on vain 2 havaintoa ja nekin Enontekiön Lapista 1950-luvulta. Limasienikirjassa mainitaan että lajia on löytynyt kosteakammioviljelmistä ja P-Karjalaan on merkattu havaintorypäs. Näitä havaintoja ei kuitenkaan ole tietokannassa joten niistä en tähän saa apuja. Ruotsin listoilla laji myös löytyy mutta lajista kerrotaan vain että “Not Evaluated, Sightings 0”. Tanskasta C. laxasta löytyy 2 varmistamatonta havaintoa kun C. nigraa on listattu 145 havaintoa.
Limasienikirjassa sanotaan että lajiparia C. nigra/laxa on vaikea erottaa toisistaan ja paras tuntomerkki on tuo mainitsemasi kapillition rakenteen ero. C. nigran kapillitiosta limasienikirjassa kerrotaan että “se on tasalaatuinen, kiharainen, tiheä säieverkosto” kun taas C. laxasta sanotaan että kapillitio on harva, jäykkä ja päähaarojen osalta vaakasuuntainen.
Otin kropin tuosta ylimenneen kapillitiosta.
Minusta tuo vastaa C. nigrasta annettua kuvausta, tai ei ainakaan näy mitään ilmeisiä vaakasuuntaisia päähaaroja. Vai mihin perustit tuon C. laxa ehdotuksesi?
Toinen ero näiden lajien välillä on siinä että C. laxalla pesäke on tyypillisesti munan muotoinen kun C. nigralla pesäke on tyypillisesti pallomainen. Tässä kyllä kummallakin lajilla on limasienikirjan mukaan vaihtelua, eikä tuntomerkki ole kuin viitteellinen.
Hei,
nigralla kolumnella ei yleensä mene pesäkkeen toppiin, pikemminkin puoliväliin ja päähaarat eivät ole kovin selkeitä). Sen, minkä kapillition päähaaroista pikaisesti vilkaisemalla kuvastasi (oikean puoleisin pesäke) näin, niin ne olivat vaakasuoria yläosassakin. Les myxomycetes antaa pesäkkeen muodoksi: subglobose, ovoid tai short-cylindric.
No laxa nyt oli eka mielikuvani. Kuvasta määrittäminen ei ole helppoa ja itse asiassa hulluhan minä olen jos sitä edes yritän. Voin toki lopettaakin ja ruveta sen sijaan tekemään jotain järkevää ja vaikkapa tallentamaan näytetietojani exeliin, kun olen siinä vuosikausia jäljessä.
Vain Turkuun siirrettyjen P-K:n näytteiden joukossa olevien näytteideni tiedot löytyvät laji.fi:stä, jos kaikki nekään.
Marja
Limasienikirjassa ollaan sitä mieltä että nigralla kolumella menee ainakin yli puolivälin ja joskus sen huipulle asti. Laxalla taasen ei mene huipulle asti vaan hajoaa lähellä latvaa kapillitioksi. Kumpi kuvaus tuohon nyt paremmin sopisi…
Kiitos Marja sparrauksesta, tuli nyt käytyä läpi näitä harvinaisempiakin Comatrichoja.
