Yle Areenan keskustelu:. Suo, kuokka ja ruskea vesi | Metsä-Suomi | Yle Areena
Keskustelussa Panu Halme sanoo metsätalouden fosforin ja typen ravinnepäästöistä, että eivät ole kovin suuret. Sitten hän maalailee metsätalouden turvemaaojitusten TOC-humuskuormasta, kunka ne värjäävät vesiä ja kerääntyvär syvänteisiin, josta on kaloillekin haittaa.
Mistä nyt on kysymys, sillä MetsäVesi Raportin 2020 mukaan metsätalouden osuus kaikesta TOC-kuormasta pintavesiin on vain 4% ja luonnon huuhtouma (metsistä, maapohjilta,rantaniityiltä ja vesien suojakaistoilta) olisikin 96%.Lisäksi raportin sivulla 46 taulukossa 5 luonnontilaisilta valuma-alueilta (ei ojituksia) TOC-kuormaa tulee keskimäärin enemmän kuin metsätalousalueilta (on ojituksia).
Pitääkö hänen näkemyksensä, että “kaikki ruskea väri vesiin tulee suo.ojituksilta” enää lainkaan paikkansa tämän uuden tiedon valossa?
Kyse on mittakaavoista. Ihmisen toimintojen aiheuttama ravinnekuormitus on Itämeren laajuinen ongelma, jonka seurauksena sekä sisävedet että koko Itämeri ovat yleisesti rehevöityneet 1900-luvun puolivälistä lähtien. Metsätalouden osuus ei ole vähäinen: 17 % Suomen alueelta tulevasta fosforikuormasta ja 11 % typpikuormasta (esim. teollisuuden vastaavat osuudet 5 % ja 4 %).
Humusta (ja sen mukana rautaa) taas huuhtoutuu luonnostaan valtavat määrät suovaltaisilta valuma-alueilta, mistä kertoo se, että Perämeren ja monien suolampien vesi on “aina” ollut ruskeaa. Huoli vesien tummumisesta on syntynyt siitä, että osa niistä vesistä, jotka aiemmin eivät olleet tummia, ovat tummuneet. Tässä paikallisessa kehityksessä metsätalouden ojituksilla on iso merkitys, vaikka valtakunnallisesti metsätalouden osuus on vähäinen verrattuna luonnonhuuhtoutumaan. Huuhtoutumaan vaikuttavat toki myös monet muut seikat, ennen muuta sateisuus (ilmastonmuutos), Napakka yhteenveto asiasta löytyy täältä: Humuskuormitus ja vesien tummuminen | Vesi.fi
2 Likes