Testasin kuivanäytteen vielä KOHilla ja lakin pinta värjäytyi kauniin ruskeaksi. Kun kerran KOH värjäsi ollaan kait lajiparissa Infundibulicybe squamulosa/costata. Lähellä oli lehmusta ja koivua mutta myös yksi kuusi oli aika lähellä.
Olen tätä aprikoinut jo pari vuotta enkä vieläkään oikein tiedä onko costata vai ei. Olisiko tähän näkemystä taikka vinkkiä miten ratkaista määritys? Itiöt sopisi kyllä paremmin costataan ja lakin pintakelmussa ei ole suomuja, mutta suomumalikka toki paljon yleisempi kuin costata.
tätä asiaa minäkin ihmettelin viime vuonna, ks. ketju
Yritin viime vuonna katsella josko näitä löytyisi sekvensoitavaksi, mutta ei ikävä kyllä onnistanut. Olisi kyllä kiva tietää asiasta lisää. Saisitkohan sinä näitä sekvensointiin?
Kiitos Mikko, tuon ketjusi olenkin missannut. Kaivelin tätä hieman ja tanskalaisten sivuilta löytyi pikkusen kommenttia tästä lajiparista tyyliin “voipi olla jotain nimeämättöniä lajeja tässä kompleksissa taikka ainakin jotain epäselvyyttä”.
Periaatteessa suvun lajit eroavat KOH -reaktionsa suhteen. Suomumalikan ja I. costatan kuivanäytteiden lakit värjäytyvät kauniin ruskeaksi KOHilla. Suppilomalikka ei värjäydy. Infundibulicybe glareosa on epäselvä - on tietoa että ei värjäydy ja tietoa että värjäytyy. Tuo I. glareosa olisi justiinsa tämän helovahakasbiotoopin laji mutta ei ole suomilaji ja ilmeisen huonosti tunnettu? Samassa biotoopissa viihtyy myös Infundibulicybe bresadolana mutta tästä lajista en tiedä KOH -reaktiota. Infundibulicybe alkaliviolascensin lakin pinta puolestaan värjäytyy violetinruskeaksi. Voi olla joku muukin lähilaji jonka olen missannut.
Elikkä tässä on useampia lajeja lähellä ja ehkä joku kuvaamatonkin. Täytyy kaivaa josko olisin säästänyt tuosta näytteen tai jos ei löydy niin kurkkaan paikan uudestaan. Olisi kyllä ihan kiinnostava sekvensoitavaksi. Itse yritin etsiä sekvenssejä näistä mutta en löytänyt Eestistä enkä Genbankista.
edit. Olin näemmä säästänyt näytteen, tosin vain yhden itiöemän, mutta sehän riittää ja laitan tämän sekvensoitavaksi.
GenBankista löytyy taas kuitenkin sekvenssejä nimellä Clitocybe squamulosa, mutta epäloogisesti tuo yksi on nimellä Infundibulicybe costata.
Onhan tuo costata kyllä Funga Nordicassa, mutta itse kiinnitin siihen huomiota vasta FTE:n kuvan myötä. Jotenkin tuntuu että tuollaiset vaaleanruskeata costatan tyyppiset ovat kyllä yleisempiä kuin punaruskeat suomuiset (squamulosa).
Kiitos Stefan. Laitan tähän vielä kuvan kuivanäytteestä. Vasemmalla ylhäällä kuukausi sitten 3% KOHilla tekemäni testi, sen vieressä keskemmällä äsken tekemäni uusi testi.
Vaikea sanoa olisko tämä KOH-reaktio nyt keskiruskeaa vai tumman ruskeaa vai vaalean ruskeaa…
Hieman vielä squamulosa/costata/glareosa lakkien tuoreväreistä. Tanskan atlaksen sivuilla (josta siis käännetty kait enkuksi FTE:hen) sanotaan näistä näin:
FTE:ssä tuo rødbrunlig on käännetty termillä cinnamon brown eli kanelinruskeaksi joka kuvaa mielestäni huonosti näitä “suomumalikoita”.
Tanskan atlaksessa on costataa ja squamulosaa kumpaakin kirjattu noin 130 havaintoa joten kaipa nuo tanskalaiset jollain kikalla näitä tunnistelee? Itse kun selailen Tanskan atlaksen gallerioita näistä lajeista en kyllä mitenkään viisastu lajien eroista.
Noh täytyy odottaa mitä sekvensointi näytteestäni kertoo.
Hain julkisia sekvenssejä Genbankista ja Unitesta ja sain Tapio Kekiltä lisää sekvenssejä suomalaisista ja norjalaisista näytteistä lähilajeista Tein näistä puun josta näkee miten oma näytteeni sijoittuu ja missä ylipäätään näissä Infundibulicybe -suvun sienissä tänä päivänä mennään.
Nyt sitten tuli uusia sekvenssituloksia, pääsee taas tutkimaan!
Halusin selvitellä näitä suomumalikoita, ja otin tutkittavaksi yhden potentiaalisen oikean suomumalikan (Infundibulicybe squamulosa). Viime vuonnahan löytyi lähilaji, oletettu Infundibulicybe costata, joka näytti tältä:
Tämän ketjun kuvien sekvenssit löytyvät sukupuusta punaisten nuolien kohdalta. Costata-näytteeni (Espoo Kolkekannas) on ALV42731, tämänvuotinen squamulosa (Espoo Karhusuo) on ALV50490 ja Henrin näyte ALV37912.
Näihin liittyy muuten kiintoisa huomio kasvuajoista. Squamulosan näköiset sienet ovat mielestäni aikaisia, kesä-heinäkuulta löytyviä kun taas costatat ovat syyskuun sieniä. Otos ei nyt toki ole kovin suuri, mutta sen verran johdonmukainen että minusta sillä on merkitystä.
Minulle tuo suomumalikka on vielä hämärä laji joka varioi aika paljon. Ylempänä ketjussa on kaksi Virtsalmen kirkkopihalta -20 ja -22 keräämääni tapausta josta -22 siis sekvensoitiin ja on tuossa puussasi mukana. Kumpikaan noista ei muistuta sitä “jo kesällä” löytyvää suomumalikkaa josta tuo alin kuvasi on.
Ja lisää sotkua tulee tästä 7/23 samalta paikalta keräämästäni tapauksesta joka ei kyllä muistuta juurikaan normi suomumalikkaa.
Tästä tulee kyllä jo mieleen palomalikka mutta samalla nurmikkopläntiltä löytyi kuin nuo aikaisempien vuosien itiöemätkin.
Voisi myös ehkä olla ITS -alue ei erottele näitä malikoita kunnolla. Itse joka tapauksessa olen vähän ulalla näiden kanssa.
p.s. samaa mieltä Stefanin kanssa että puuta olisi helpompi tulkita jos mukana olisi se alareunan mittatikku, ja tukiarvoistakin olisi apua. Kiinnostaisi monenko emäsparin eroja noiden nippujen välillä on ja ilman alareunan mittatikkua sitä ei voi tuosta päätellä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
