Pieksämäen Ankelessa viime viikolla tuli vastaan valkoisia ja keltaisia minihaarakkaita. Paikka oli kalkkivaikutteinen lehto ja keltaiset oli helppo tunnistaa sahramihaarakkaiksi joka oli minulle uusi tuttavuus. Todella pieni on tämäkin haarakas, luokkaa 20 mm. Itiöistä viimeistään varmistuu, lähinnä ehkä voisi sotkea niittyhaarakkaaseen, mutta itiöt ovat sahramihaarakkaalla selvästi pienempiä.
Ruohostossa lymysi myös 10 - 30 mm korkuisia puhtaanvalkoisia niukasti haarautuvia haarakkaita. Minikokoisista itiöistä suvuksi sai Ramariopsikset mutta tästä eteenpäin onkin vaikeaa. Ainoa kaavantapainen on Peterseniltä vuodelta -69 ja sekin maksumuurin takana. Jos joku tietää kuranttia kaavaa tai muuta uudempaa näistä Ramariopsesita niin mielelläni sen lukisin.
Laitoin tälle nimeksi Ramariopsis luteoochracea, lähinnä sileiden itiöiden ja FTE:n kuvan perusteella. Nimien antaminen näille on väkisin arpomista koska suvussa on lajeja lähteestä riippuen 25 - 45 ja yleisesti arvellaan että kuvaamattomia lajeja on paljon. Ja taitaa tosiaan olla niin että mitään tuoreempaa selvitystä suvusta (kaavaa) ei ole olemassa. Näitä kannattaa ottaa talteen jos vastaan tulee. Tämänkin tarjoan sekvensoitavaksi - jos onnistuu laitan tänne sitten tiedon tuloksista.
2 tykkäystä
Ei näistä ole mitään uudempaa tietoa juuri. Jos lukee tanskaa on ihan jees nøgle tässä:
Niin, joo, Italiasta on pari uutta lajia viime vuosilta muttei mitään noihin sopiva…
2 tykkäystä
Sekvensseissä minulla oli yksi Ramariopsis crocea nimellä Tyrvävältä kedolta kerätty näyte, joka lienee jotain tuntematonta lajia. Ramariopsis crocean lähitaksoni, josta on tiedossa sekvensoitu keräys Kaarinasta sekä maaperänäytteitä Virosta.
Keräykseni toistaiseksi nimellä aff. crocea.
1 tykkäys
Mielenkiintoista, liekö tuosta R. crocea sensu strictosta suomisekvenssejä olemassa.
Olin kovasti kiinnostunut Ramariopsiksista n. 25 vuotta sitten. Olin kerännyt kasaan kaikki kirjallisuus mitä löytyi, kaikki Cornerit ja Petersenit ym. Corner ja Petersen olivat pahoja vihollisia ja löivät toisiaan päähän niin kovin kuin vain pystyivät. Ei ole juuri julkaistu mitään uutta niiden jälkeen.
Yritin antaa joka löydölle nimen. Kasasin mitä nyt vielä löysin ja nimet ovat mitä silloin tuumin.
Tälle annoin nimen R. rufipes. Se on hysterokrooinen (ruskettuu alhaalta iän myötä) ja aika isoitiöinen Ramatiopsikseksi. Muissa suvuissa sanottaisiin pieni-itiöinen.
Tämä on toinen hysterochrooinen. Lähin on R. subtilis mutta se ei ole hysterokrooinen, joten pitäisi olla R. aff. subtilis.
Tämä on myös jotakin subtiliksen tapaista.
Ja vielä jonkinlainen subtilis.
Tämä kasvoi Hemerocallis-puskan alla.
Tämä taisi olla todennäköisempi microspora.
Tämä on jokin kunzei-ryhmän lajeista.
Tämä robusta on myös kunzei-ryhmää, josta se erotettiin ei kovin kauan sitten.
Ja R. crocea. On myös ainakin citrina, jonka kuva ei nyt löytynyt mutta sen väri on vähän hailakampi.
Ja lopuksi Ramariopsis sp.
Jos löydän puutuvat kuvat jostain näytän ne myöhemmin.
Mielenkiintoista sekin ettei listassasi ole yhtään tenuiculaa taikka tenuiramosaa. Nämäkin vaihtelevasti joko omia lajejaan taikka synonyymejä. Mikä Toivonen kommentoi 2017 että suomalaiset Ramariopsis sekvensssit ovat muuten levällään mutta tenuiramosat näyttävät menevän mukavasti nippuun.
GBIF näkyy listavaan 43 Ramariopsista ja siltä puuttuu silti monia nimiä. Laji.fistäkin löytyy aika monella nimellä myös kirjauksia ei-taksoneista, lähinnä Kytövuoren cf. määrityksillä.
Aika turhalta tuntuu nimien arpominen kun moderni fylogenia ja taksonomia puuttuu. Eikä taida meikäläisen skoopissa näiden mini-itiöiden detaljit erottua vaikka kuinka koittaisi värjätä.
Tässäkin olisi todella kiinnostava ja selkeä tutkimusaihe. Ei tarvita muuta kuin näytteitä ja niiden sekvensointeja ja sitten voisi ihastella miten puu rakentuu ja tarkentuu havainto havainnolta.
Lisään vielä yhden, jonka löysin eilen: Ramariopsis cf. hirtipes. Se on samannäköinen kuin joitakin ylläolevista mutta nimi on uusi, vasta neljä vuotta sitten kuvattu. Jalassa on karvoja, vaikkakin ei yhtä runsaasti kuin tyyppinäytteessä. Mutta nimi on tietenkin epävarma.
Ja vielä toinenkin, joka ei aiemmin löytynyt kun se oli Clavulinopsis siihen aikaan: Ramariopsis luteoochracea. Sillä on itiöitä, jotka valomikroskoopilla nähtynä näyttää täysin sileiltä, mutta SEM:n alla pinnalla seilaa matalia jäälauttoja.
Tässä pari kuvaa sekvensoidusta Ramariopsis hirtipes näytteestä Kiimingin kalkkialueelta.
