Miten epävarmat määritykset pitäisi tallentaa?

Lajitietokeskus Havaintopalvelu Vihko
21

Kiitos vastauksista. On hyvä, että automaattinen annotointi on tulossa. Tästä en mainintaa ketjusta löytänyt, joten huolestuin, koska suuria havaintomääriä ei muutoin annotoida. Sen totean kuitenkin vielä tähän, että mielellämme tarjoaisimme kehitystyön avuksi niitä kokemuksia ja näkemyksiä, mitä Hyönteistietokannan annotoinnista saatiin. Eiko näin, Sami?
Esim. raja-arvojen määrittelyä asiantuntijan oli näppärä tehdä niin, että havaintokarttaan merkitsee “sallitun alueen” rajaamalla samaan tapaan kuin havaintopaikkaa rajataan karttapohjalle.

Jeren viestiin palaan erityisesti kohtiin 2 ja 3. Pidän täytenä utopiana, että kannan asiantuntija päivystäisi esim. koko kesän lisäämässä lajeja taksoniin. Ei istu, vaan viivettä tulee helposti viikko tai kaksi. Ja tuo taas ei palvele sillä tavalla, miten laaja joukko SPS:n jäseniä asian haluaa eli heti.
Näen, että ehdottamani käytäntö on ainoa tapa ratkaista tuo niin, että maalle uusi laji on kaikkien haettaessa ja löydettävissä ilman, että arvaa, mikä laji on löydetty maalle uuttena.

Mitä haittaa siitä olisi, jos tämä olennainen asia toteutettaisiin ehdottamallani tavalla?

Vuonna 2017 ilmoitin kantaa maalle uuden lajin eli Nemophora minimellan. Edes hakemalla koko nimellä laji ei ollut haettavissa kannasta ainakaan silloin.

Ja kohtaan 4 pari tilanne-esimerkkiä vielä selkiyttämään, millaisia tilanteita voi esiintyä-

Esim. a) Lajista Bucculatrix humiliella tiedetään varmasti, että se pitää sisällään kaksi lajia (selvät erot habituksessa, genitaaleissa ja barkoogissa) Euroopassa, joiden levinneissyys menee laajalti päällekkäin. Synonymejäkin olisi, joista viimeisin eli Suomesta kuvattu capreella on ainoana varmuudella tiedossa, kumpaa lajia se tarkoittaa. Vanhemmat nimet humiliella ja obscurella voivat tarkoitaa kumpaa vaan.
Viime kesään asti tässä ei Suomen tiedonkeräyksen kannalta olut ongelmaa, sillä kaikki Suomesta tavatut yksilöt ovat tuota capreellaa. Mutta viime kesänä Virolahdelta löytyi myös tuo toinen laji. Minusta sille pitäisi ehdottomasti voida luoda oma taksoni tai alataksoni, jotta capreella-data ei saastuisi toisen lajin datalla.
Esim. b) Aethes fennicana pitää sisällään 2 lajia tai 2 alalajia riippuen siitä, miten asiantuntija tilannetta haluaa tulkita. Formaalisti kuvattuna on 2 alalajia, mutta esim. Latviassa nämä tulkitaan eri lajeiksi, koska levinneisyys menee pieneltä osin päällekkäin. Taksonit on lisäksi tosi helppo tunnistaa habituksesta (sso. fennicana melkein puolta pienempi ja ulkoreunaa lukuunottamatta valkeat talasiivet ja etusiiven sisrmpi juova katkeaa, ssp. adelaidea isompi, takasiivet yksivärisen tumman harmaat ja ryusiiven molemmat juovat yhtenäiset) ja myös genitaaleissa on pieni, stabiili ero, mutta barkoodissa vain hyvin vähäonen ero. Lisäksi näiden elinymoäristöt poikkeavat selvästi niin, että ssp. fennicana rannoilla ja saaristossa ja sen ravintokasveiksi tiedetään väinönputki ja palsternakka. Ssp. adelaidea. taas esiintyy erilaisilla “sisämaa-niityillä” ja ravintokasviksi arvellaan koiranputkea. Tuo ssp. adelaidea on Suomeessa rulokaslaji, jonka ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 2003 ja jolla on selvästi vakiintunut esiintymä Virolahdella ja viime vuodelta ilmeisesti myös pääkaupunkiseudulta. Ssp. fennicana taas on vanha laji ja esiintyy esim. Virolahdella ja pääkaupunkiseudulla.
Vaikka kahden kuvatun alalajin olemassaolo on ollut selvillä useamman vuoden, niin tietokannassa on edelleen vain Aethes fennicana, koska lajilistan ylläpitäjä ei “usko” kahteen lajiin.
Minusta tiedonkeräyksen näkökulmasta vallitseva tilanne on järjetön, sillä hyvin potentiaalisesti tässäkin Aethes fennicana-data saasruu aivan tarpeettomasti, koska tietokanta ei mahdollista eri alalajien ilmoittamista, vaikka tiedetään, että meillä esiintyy 2 formaalistikin kuvattua alalajia.

Minusta tietokannan lajilista ja “Suomen viralllinen lajilista” pitää olla kaksi eri asiaa. Tietokannan funktiona on kerätä monenlaista tietoa ja pitäistyminen “virallisessa lajilistassa” rajoittaa aivan liikaa tiedonkeruumahdollisuuksia.

Näkisin, että Suomen lajilistan alle myös muiden kuin lajiasiantuntijoiden pitäisi voida tehdä “alempia taksoneja”, koska tietokannan käyttäjillä voi olla omia tiedonkeräystarpeita. Asia tulee erityisen hyvin esiin, kun kantaan tallennetaan Suomen ulkopuolella tehtyjä havaintoja. Suomessa nuo uudet taksonit saisi linkittää lajitason alle, mutta ulkomaisten havaintojen kohdalla joko lahkon tai heimotason (jos kantaa lisätään kaikki kuvatut heimot; ei pitäisi olla ylivoimaista) alle

Lopuksi vielä kommentti siihen, että eri henkilöille annettaisiin “pärstäkertoimella” erilaisia painoarvoja. En kannata tätä suoraan toteutettuna, sillä tästä seuraa väistämättä konflikteja ja “herneen nenään vetämisiä”. Ihan toimenkuvaani tiedän tämän vuorenvarmasti.
Sen sijaan taustalle kannattaa rakentaa laajempi “asiantuntijaryhmä”, joka ei saa henkilöityä kehenkään (vaikka nimet toki voi olla esillä). Käytäntö toki voi olla, että yksittäinen tuon ryhmän jäsen voi sen ryhmän mielipiteen esittää ja asia toteutetaan sen mukaan. Mutta kuitenkin niin, että tuokin asiantuntijanäkemys voidaan edelleen kyseenalaistaa niin, että tarvitaan toisten (yksi tai kaksi henkilöä) asiantuntijaporukan kannanotto asiaan ja mielellään perusteet esiin tuoden…
Kuulostaa hankalalta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että kaikki (myös asiantuntijat) tekevät virheitä ja että asia voi olla uskomattoman herkkä.

22

Mielellään joku muu väri kuin punainen.

23

Yksi Vihkon tavoitteista on toimia alustana erilaisille havaintojenkeruuhankkeille. Tästä näkökulmasta pidän ajatuksesta että voitaisiin luoda epävirallisia taksoneita (hanketta varten), kunhan mukana pidetään myös virallinen taksonomia (hakuja ja yleistä käyttöä varten). Tämä olisi myös teknisesti helppoa, jos se voidaan tehdä vapaakenttänä - ts. sallittuja arvoja säädellään ainoastaan ohjeistamalla käyttäjiä, ei ylläpitämällä sallittujen arvojen listaa.

Toisaalta tämä onnistuu jo nyt lisätietokenttää apuna käyttäen, sillä erotuksella että samassa kentässä voi olla mitä tahansa lisätietoa, mikä hankaloittaa tiedon käsittelyä.

Esim. jos päätetään että tänä kesänä selvitetään tuon mainitun Aethes-tulokkaan levinneisyyttä, neuvotaan käyttäjiä kirjaamaan lajiksi se “virallinen” Aethes fennicana, ja kirjaamaan adelaidea Tarkempi määritys (tms.) -kenttään.

Samaa kenttää voitaisiin käyttää myös värimuunnosten, variaatioiden, muotojen, kuvaamattomien taksonien yms. kirjaamiseen. Ja sitten parantaa järjestelmää myöhemmin kokemusten perusteella, jos tarpeen.

Kuulisin kuitenkin mielellään myös taksonomia-asiantuntijoiden näkemyksiä tästä.

24

Tästä olisi oikeasti tarve saada tietoja aikataulusta ja tiedottaa siitä esim. SPS:n suuntaan (jotta pystymme tekemään tarvittaessa omia ratkaisuja)… Ainakin perhosdatan kohdalla tilanne on niin huono ja määrä jo nyt niin iso, että tulee olemaan vuosien (ellei vuosikymmenen) työ saada data kaikilta osin käyttökuntoon. Mitä kauemmin tämän automaatioasian kanssa vitkutellaan, sitä vaikeammaksi tuo työ kasvaa.
Ja toinen huomioitava asia on, että jos tätä puolta ei saada pian kuntoon, niin monen (kokeneemman) harrastajan mielenkiinto käyttää kantaa ja ilmoittaa havaintoja lopahtaa nopeasti. Jo nyt moni on kertonut minulle, ettei tallenna mitään ennen kuin näihin asioihin tulee parannusta. Tämä näkyy myös kantaan tallennetusta perhosdatasta, sillä vaikka tallennettujen havaintojen määrä ei esim. Hyönteistietokantaan verraten ole laskenut, niin havaintojen painopiste on vahvasti siirtymyt kohti helposti tunnettavia ja usein yleisiä lajeja. Esim. uhanalaisnäkökulmasta on todella huono juttu tai pohja putoaa pois, jos näiden vähän vaikeammin tunnettavien ja löydettävien lajien uudet havaintomäärät putoavat tai jopa romahtavat merkittävästi.

Minusta tuo automaatioon perustuva annotointi pitäisi rakentaa ihan ensimmäisenä ja työstää samalla sen käsittelyproseduuri kuntoon. Kaikki muu on sitten sen päälle tulevaa hienosäätöä, jolla ei lopulta ole suurtakaan merkitystä isoon kuvaan.

Pahoittelen, että joudun sanomaan ikävästi, mutta olemme SPS:ssä ja suojelutoimikunnassa todella huolissamme perhosdatan laadusta ja täysin vakuuttuneita, että manuaalisilla keinoilla sen laatu ei ole millään tavoin hallittavissa. Kenenkään aika (tai elämä) ei siihen riitä.

25

Punainen ja vihreä ovat kelpo värejä niille jotka ne näkevät. Näistä pitäisi ehdottomasti päästä jonkinlaiseen järkevään korvattavuuteen.

1 tykkäys
26

Minusta tuo lisäkenttä ei toimi, sillä ei porukka pääosin osaa käyttää tietokantaa täydellisesti, vaan käyttäjät tarvitsevat enemmän “karvalakki-mallia”. Olisi siis paljon selkeämpää, että valikosta voisi valiata suoraan sen tallennettavan lajin/taksonin/muodon.

Lisäksi näitä pitäisi saada mukaan tulosteisiin niin, että voisi valita, haluaako tulostaa vain “viralliset lajit”, vai lisäksi alalajit, kuvaamattomat + muut “keskeneräiset” taksonit ja muodot. Ja tähän päälle Suomen virallisesta luettelosta poistetut taksonit, koska näissäkin välillä soudetaan ja huovataan useastakin eri syystä. Kukin noista extra ryhmästä pitää olla erikseen valittavissa. Ja lisäksi tuo valinta pitää voida jättää omiin oletusarvoihin siitä, miten tulostetaan.

Ja sitten vielä sama juttu “koontilajeille”.

27

Tällä periaatteella voitaisiin “luoda” epävirallinen listaus vaikkapa Maailman Saturniideista?
Käyttäjien alataksonit menisi Saturniidae -kohtaan; sitten vain nakuttelemaan ne kerätyt ulkomaiset otukset kantaan.

28

Täällä näköjään on nyt sivuttu aihepiiriä joka koskettaa minua. Lienee siis syytä kommentoida.

Keskeinen syy miksi maalle uusia perhoslajeja ei ole lisätty listoille on että viime vuodeltakaan yhtään uutta perhoslajia ei ole minulle ilmoitettu. JP kertoi yllä että esim. Nemophora minimellan syöttö lajitietokeskukseen kesti. Voisiko olla syynä se että minulle ei sellaisesta koskaan informoitu? Ilmeisesti porukka kuvittelee että minun pitäisi pysyä kaiken maailman huhujen perässä. Olen vastikään Facebookissa kysellyt näistä maalle uusista lajeista jotta voin ne lisätä. Samoin olen pyytänyt että maalle uusien lajien ilmoittamiskanavista sovittaisiin yhtenäisesti. Varmasti jokainen maalle uusia lajeja löytänyt tietää että minä ne sinne listoille lisään. Kysyn siis miksi minua ei ole informoitu? En minä tule tietoiseksi kaikesta maailman tiedosta ihan itsekseen.

Mitä tulee sitten näiden lajien hyväksymiseen, siihen meillä on perhosten osalta käytäntö, laajempi tiimi ammattilaisia, jonka piirissä ongelmatapauksista keskustellaan. Sellaisia tapauksia ei ole kovin montaa tässä viime vuosina ollut. Pari vuotta sitten erilaisia sekoiluja poistettiin, lajilistaa siis siivottiin aika urakalla. Silloin joukko imaginaarisia lajejakin poistettiin listoilta. Meillä on nyt hyvä käytäntö eikä lajeja listoille oteta mukaan ellei todistusaineisto ei ole vakuuttavaa, eikä varsinkaan jos se puuttuu kokonaan. Aivan viime aikoina kävi mm. ilmi että Oxyptilus tristiksen “täysin päivänselvät” suomalaiset yksilöt eivät sittenkään ole tätä lajia. Minua painostettiin vuosia että olisin sen sinne virheellisesti lisännyt. Näitä tapauksia riittää. Toisin kuin JP yllä valheellisesti väittää, minulla ei ole ehdotonta kantaa Aethes fennicella adelaidaen suhteen. En ole koskaan sanonut etten usko siihen. Se on tapaus josta lajiryhmän asiantuntijat eivät ole yksimielisiä. Jos kunnon todisteita esitetään vaikkapa taksonomisenrevision muodossa, se otetaan mukaan. Anna palaa JP, tee sellainen. Ei tässä haluta toimia autoritäärisesti. Aiemmin toiminta oli sellaista. Täysin mielivaltaista.

Kuvaamattomista lajeista on lajitietoryhmässä keskusteltu ja on päätetty että niitä ei ole syytä ottaa listoille. Lajinkuvaus on toimenpide, jossa nimi formaalisesti yhdistetään taksoniin. Siihen liittyy oma säännöstö, joka on olemassa juuri siksi, että ilman selviä periaatteita tilanne johtaa kaaokseen. Vaatimuksessa, että kuvaamattomia lajeja pitää ottaa mukaan, on kyse siitä että halutaan rinnakkaisluokittelu. Sellainen jossa ei ole sääntöjä ja jossa mennään mututuntumalla, kuka milläkin periaatteella. Seuraa kysymys: miten määritellään mikä mikin on? Jossakin se pitäisi määritellä. Lajinkuvaus on se paikka jossa se määritellään. Ilman sitä ei voida olla varmoja mikä käsitys kenelläkin on asioista. Ilman sitä ei voida olla varmoja että käsitys lajikonsepteista on eri ihmisten välillä yhtenäinen. Varmaan joskus asiat ovat enemmän, joskus vähemmän selviä, mutta juuri tämän epämääräisyyden vuoksi kaltevalle pinnalle ei pidä lähteä. Perhosissa löytyy monia esimerkkejä siitä miten näitä “täysin päivänselviä” lajeja on sittemmin kaikessa hiljaisuudessa poistettu listoilta, koska mitään ei sitten ollutkaan missään kun asiaa oikeasti tutkittiin. Mainitsen vain Anania nr. verbascaliksen. Meillä on ollut listoilla sellaisia taksoneita kuin Tinea nr. columbariella ja Argyresthia nr. amiantella. Missään ei ollut kerrottu mitä nämä taksonit ovat, miten ne erotetaan lähilajeista eikä mitään muutakaan. Niiden validiteettia ei ollut mitenkään edes mahdollista arvioida. Mikä rooli on pitää listoilla tällaisia yksittäisen ihmisen epämääräisiä ajatuskonstruktioita? Jos me haluamme listoille kuvaamattomia lajeja, vähimmäisvaatimus olisi että edes jossain olisi julkaistu jotain siitä mitä näillä tarkoitetaan. Mutta miksei sitten saman tien kuvata nämä lajit ihan oikeasti? Jos kerran asia on niin hirveän selvä, niin laji kannattaa kuvata ja altistaa kuvaus mielellään myös vertaisarviointiin. Taksonomia on tiedettä eikä mitään höpsismiä. Siihen liittyy omat pelisääntönsä, ja ne on luotu juuri siksi että aikoinaan kun niitä ei ollut, tilanne johti kaaokseen. Oppikaamme historiasta.

3 tykkäystä
29

Marko, minusta sinä et käsitä tietokannan funktiota. Se on paljon muutakin kuin pelkkää lajitason taksonomiaa ja sen tulisi palvella muitakin käyttäjiä kuin Suomen taksonomisteja. Hyvä tietokanta on sellainen, joka mahdollistaa mahdollisimman monenlaisen tiedon tehokkaan keruun mahdollisimman monien käyttäkien tarpeisiin ja siitä näkökulmasta minä ja moni muu yrittää tätä tietokantaa täällä kehittää.

Jos lukisit kirjoitukseni ajatuksella, niin huomaisit ehkä, että minä en lainkaan ollut puuttumassa tuohon sinun ylläpitämään lajilistaan (paitsi validien maalle uusien ja validien importtilajien osalta, joita sinne kaipailen), vaan esittämässä, että sen sateenvarjon alle olisi perusteltua voida luoda “alempia taksoneja”, jotka mahdollistaisivat tiedon keruun kiistanalaisista taksoneista, kuvaamattomista lajeista, alalajeista muodoista jne… Jopa taksonomistien kannalta tämä olisi hyödyllistä, sillä silläkin sektorilla tulee jatkuvasti esiin uusia lajeja eikä se nyt niin kovin harvinainen tilanne ole, että jokin kuvaamattomaksi epäilty taksoni tai alalaji tai muoto tulee kuvatuksi validina lajina tai nostettaan lajitasolle, Ja joskus jopa joku “poistettu laji” palaakin listoille, kun se poisto osoittauu virheeksi. Kun tuota tietoa on jo valmiiksi kerättynä tietokantaam alemmilla tasoilla, niin samalla sekunnilla kun taksoni nostetaan validien lajien listalle, siitä löytyykin jo ihan kivasti havaintodataa. Jos taas tällaista alemman tason dataa ei ole voitu kerätä, niin havaintodataa ei ole. Siilä, että jokin kuvaamattmaksi epäilty laji osoittautuu myöhemmin fuulaksi tai joku muoto ei ole oma lajinsa, ei ole mitän merkitystä eikä mitään haittaa, koska koko ajan ne ovat pyörineet ja pyörivät jonkun validin lajin alapuolella. Näin toimien sinä ja kaikki muutkin voivat halutessaan tulostaan puhtaan valideihin lajeihin pohjautuvat listan, mutta minä ja jotkut muutkin kiinnostuneet voivat tulostaa myös sellaisia listoja, joihin on valittu näitä “alempiarvoisia taksoneita”. Sinun ei tällaisia tulostuksia tarvitse tehdä, jos et halua, mutta hyväksy tuo mahdollisuus niille, jotka haluavat. Näin eräiden muiden eliöryhmien asiantuntijat yllä olevien kirjoitusten perusteella toimivat.

Otan vielä esille senkin, että kantaan olisi tarkoitus voida tallentaa havaintoja myös Suomen ulkopuolelta. Esim. Azerbaidzanista kerätyn aineiston tallentamisessa Suomen tai edes Euroopan lajilistan kanssa ei kovin pitkälle pärjätä ja myös erilaisille omille työnimille ja kuvaamattomille työnimille noissä listauksissa on kovasti käyttöä. En usko, että sinä olet kovin innokas siihen, jos minä pyydän sinua lisäämään kantaan näiden azeri-otusten nimiä, jotta voisin tallentaa ne kantaan vain omaa käyttöäni varten. Tämä tietokanta nimittäin voisi olla paljon näppärämpi paikka ylläpitää tuota listaa kuin omalla tietokoneella oleva excel esim. sen takia, että täällä havaintoihin voisi liittää myös kuvia, jotka auttaisivat muistamaan vuosienkin päästä, minkä näköinen tuokin työnimi oli, jne… Olisiko huono asia, jos tietokanta voisi palvella myös tällaisia tarpeita varten? Jotta tämä voisi toimia, minun pitäisi voida luoda taksoneita ja linkittää niitä vähintäänkin lahkoon ja heimoon.

Mitä tulee maalle uutena ilmoitettaviin lajeihin, niin missään ei ole nähtävissä proseduuria, miten ilmoitetaan ja miten laji “hyväksytään” kantaan. Mainitsin myös “jostakin ammattilaistiimistä”, joka hyväksyy maalle uudet. Mistään ei löydy tietoa siitäkään, ketä siihen kuuluu. Ainoa tieto, mitä perhosten lajikorteista löytyy, on, että perhosasiantuntija on Lauri Kaila.

SPS on kyllä nämä maalle uusien tiedot koonnut omilla menetelmillään omia tarpeitaan varten (esim. Hyönteisviikonloppu ja Baptria) ja tiedän, että sinua on siellä Facebookissa jokunen päivä sitten ohjeistettu kysymään niitä tietoja SPS:ln toiminnanjohtajalta eli minulta. Tällaista pyyntöä en kuitenkaan ole toistaiseksi saanut. Mutta lupaan, että jos sellaisen pyynnön teet, niin saat nuo tiedot.

30

Täsmennyksenä vielä, ajattelin “tarkempi määritys” (tms.) -kenttää lajitason alle meneville määrityksille. Jos ulkomaisella lajilla on olemassa vakiintunut/virallinen nimi, käytettäköön sitä. Tällä tavalla kirjatut lajit voidaan yhdistää taksonomiaan sitten kun uusia nimilistoja otetaan mukaan.

Ulkomaisten lajien nimilistojen mukaan ottamisessa on muutamia erilaisia toteutusvaihtoehtoja, mutta asiaa ei olla priorisoitu, vaan keskitytty saamaan ensin Suomen listat kuntoon.

Mutta siis jo nytkin havaintoja voi tallentaa millä nimellä tahansa, mutta tuntemattomilla nimillä tallennettuja ei yhdistetä taksonomiapuuhun.

31

Onko Suomen listat kuinka hyvässä kunnossa? tai toisinpäin, eivätkö ne ole kunnossa? MItä puuttuu?

32

En oikein usko että tämä olisi se oikea paikka omien projektien tallettamiseen. Olisihan tästä kyllä hyötyä mutta senhän voi jo nyt tehdä, nimeämällä lähimmän lajin ja sitten huomautuskenttään esimerkiksi muoto 3.

Minusta ei Suomalaisiin eikä ulkomaisiinkaan listoihin tulisi laittaa noita ei kyväksyttyjä nimiä. Toi group termi olisi hyvä, ja huomautuskenttään lisäinfoa.

33

Meillä taksonomian ammattilaisilla tuppaa olemaan se ongelma ettemme oikein käsitä oman alamme asioita. On aina hyvä että ulkopuolelta neuvotaan.

Importtilajeja voi ilman ongelmaa tallentaa tietokantaan, kuten mm. Mikon viesteistä on käynyt ilmi. Otan mielelläni vastaan tietoja valideista lajeista jotka puuttuvat tietokannasta. Lisäksi otan mielelläni tiedot vastaan niistä maalle uusista lajeista jotka eivät ole tiedossani. Uskoisin että me saadaan jatkossa niiden ilmoittamiseen aikaiseksi jokin virallinen kanava.

Asiantuntijaryhmä perhosissa on sama kuin Nordic-lajiluettelon tekijät. Siihen kuuluu paitsi Lauri ja minä Suomesta, Leif Aarvik, Bengt Bengtsson, Ole Karsholt, Nikolay Savenkovs ja Urmas Jurivete. Konsultoin sen lisäksi itse tarvittaessa muitakin, esim. Peter Huemeria, Kari Nupposta ja tarvittaessa muitakin joilla on substanssiosaamista.

Kuvaamattomien lajien kanssa kertomaani ongelmaan et tarjonnut ratkaisua. Jos taksonille ei ole muuta konseptia kuin ajatuskonstruktio, se ei ole kovin hyödyllinen, koska silloin ei voida mitenkään tietää mikä tämä konstruktio kunkin päässä on. On ehkä tilanteita että jollekin taksonille on olemassa jossain jokin määritelmä, sellainen tapaus voisi olla mainittu Aethes fennicana adelaidae. Mikään ei estä tietokannassa lisäämästä sopivaan kenttään että kyse on adelaidae-muodosta. Jos lajistatusta nostetaan, niin silloin nimi on helppo korjata. En tiedä mikä kenttä tietokannassa olisi paras tällaisen tiedon kertomiseen, mutta varmaan esim. Mikko osaa kertoa.

Olen lajitietokeskuksen työryhmissä mukana ja tiedän että siellä pusketaan tosissaan hommia että tietokanta saataisiin paremmaksi. Resursseja seuraavat 4 vuoden aikana kehittämistyöhön on runsaasti. Olisi hyvä tiedostaa että omasta norsunluutornista juuri omat asiat saattavat vaikuttaa maailman tärkeimmiltä. Tapanni kertoi jossain vaiheessa että “wishlist” sisältää tällä hetkellä n. 100 toivetta. Tarvitaan priorisointia. Tässä priorisoinnissa tutkijoiden tarpeet saattavat joskus mennä vaikkapa sen edelle että Azerbaidzhanilaiset kuvaamattomat taksonit saataisiin sinne lisättyä.

34

@Marko_Mutanen @Jari_Kaitila

Herrat,

Yritetäänpä pitää tässä perustavanlaatuisiin kysymyksiin menevässä hyödyllisessä keskustelussa lisälauseissa olevat turhat tunnepitoiset sivujuonteet minimissään.

Mitä tulee Lajitietokeskuksen palveluiden kehityksen priorisointiin, olemme tiedostaneet epäonnistuneemme viestinnässä. Tavoitteemme olisi olla avoimia siitä mitä asioita on tekeillä ja mitä on kaavailtu tulevaisuuteen. Viime aikoina näistä asioista ei ole paljonkaan viestitty.

Viestintä on myös haasteellista, koska pitää valita oikea abstraktion taso: jos kerromme vain että “nyt tehdään viranomaispalveluita” ja “elo-syyskuussa harrastajien toiveita”, se (1) ei pidä paikkaansa, koska oikeasti teemma kaikkea hiukan rinnakkain ja (2) ei vielä kerro tarpeeksi mitä nämä asiat oikeasti ovat. Jos taas menemme yksityiskohtaiselle tasolle (esim julkaisemalla oikean työlistamme), siitä ei kukaan ota mitään selvää. Yritämme saada jonkinlaisen aikajanan sopivalla tarkkuudella julkaistua. En lupaa nyt taas mitään aikataulua tälle…

Tavoitteemme on totta kai tehdä niin hyvä palvelu kuin vaan osaamme ja palvella kaikkia käyttäjäryhmiä ja heidän tarpeittaan. Asioita pitää kuitenkin priorisoida ja juuri tällä hetkellä viranomaistoiminta on ollut kehityksen keskiössä. Tämä on harrastajakunnalle hiukan näkymätöntä työtä, mutta asioita joista voisimme ihan hyvin tiedottaa siitä huolimatta. Täällä foorumilla toimivien aktiiviharrastajien toivelistan kärjessä on ollut enemmän dataa lajikorteille ja havaintoen selailuun (aikadiagrammit jne) . Lajikortin uudistus on ollut nyt pari kuukautta työn alla ja sellaisia lajikortin välilehtiä kuin “Esiintyminen”, “Kokoelmanäytteet” on nyt tulossa seuraavassa julkaisussa. Kunhan se on tehty, siirrymme havaintojen selailun uudistamiseen (kustomoitava kartta, vapaat tilastointikyselyt, sinne samat diagrammit kuin lajikortille jne.)

Laadunvalvonta on kenties monimutkaisin kokonaisuus. Olemme sitä nyt suunnitelleet/pyöritelleet puolisen vuotta eri näkökulmista ja saatamme ehkä olla pääsemässä jonkinlaiseen malliin, jota voidaan esitellä ja jota voi sitten kommentoida. Tämä asia on syytä suunnitella kokonaisuutena. Esimerkiksi automaattiset tarkistukset voivat heti vaikuttaa havainnon luotettavuuteen, mutta myös merkitä ne “tarkistettaviksi”. Asiantuntijoille tulenee näkymä, jossa voi selata “tarkistettavien havaintojen listaa” ja tavalla tai toisella ratkaisemalla tapaukset saada ne pois työlistaltaan.

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

3 tykkäystä
35

Kiitokset Eskolle hyvästä välikommentista. Asiassa pysyminen voi välillä olla vaikeaa, kun on kyse itselleen tärkeistä asioista, mutta siihen olisi tärkeää pyrkiä, jotta punainen lanka ei katkea.

Itselleni erittäin ilahduttava uutinen oli kommentti fenologiadiagrammeista - niitä todella on odotettu kuin kuuta nousevaa.

Ja mitä tulee keskusteluun taksonomisista tasoista, oma alustava mielipiteeni näillä perusteluilla on se, ettei taksonien lisääminen saa olla hallitsematonta, vaan sen nimenomaan tulee olla hallittua, lajiryhmäasiantuntijoiden koordinoimaa työtä. Laji ei ole laji ennen lajikuvausta, eikä käsittääkseni (korjatkaa, jos olen väärässä) muilla kuin lajitaksoneilla ole merkitystä esim. uhanalaisuustarkasteluissa ja suojeluasioissa. Lähestyn asiaa siis puhtaasti tallennettujen havaintojen käytön perusteella. Täten muut lajin alla olevat lisätaksonit palvelisivat lähinnä subjektiivista tarvetta, joka voi poiketa huomattavasti käyttäjäkohtaisesti, jolloin niiden viidakko voisi olla hallitsematon. Kun vihdoin jotain splittauksia tai lumppauksia tapahtuu, tietokannan siivoaminen voi alitaksonien osalta olla työlästä, mikäli alitaksoneita on voitu kirjata vapaasti. Mistä kukaan tietää millä perustein ne on määritetty, jos virallista lajikuvausta ei ole saatavilla?

Tällöin mielestäni helpoin ratkaisu olisi juuri nykykäytäntö, jossa esim. splittauksen kohdalla muodostetaan 2 uutta lajitaksonia, joihin ei linkitetä vanhoja havaintoja, ja kaikki vanhat lajitaksonin alla olevat jäisivät omaansa, joka voi olla esim. muotoa:

  • Melanostoma mellinum (pre 2014)
  • Melanostoma mellinum coll.
  • Melanostoma mellinum group
  • Melanostoma cf. mellinum

Yllä oleva esimerkki kukkakärpäsistä on realistinen sikäli, että kaksi ensin mainittua ovat käytössä, mutta vain coll. näkyvänä ja (pre 2014) sen synonyymina.

Kun uusi lajikuvaus on tehty, coll-yksilöt voidaan vasta sen jälkeen määrittää uudelleen lajikuvauksen avulla, ja korjata määritys joko taksoniin mellinum tai mellarium. Mutta ennen lajikuvausta vasten tehtyä määritystä ne ovat “vain” jompaa kumpaa ja pysyvät sellaisina, ellei yksilöä pysty tarkistamaan (klassinen ongelma: näytteet vs. valokuvat vs. näköhavainnot).

Mielipiteeni ei kuitenkaan ole lukittu, sillä en vielä tiedä kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Mikäli joku esittää hyvät perustelut tätä käytäntöä vastaan, voin myös muuttaa mielipiteeni. Siksi keskustelua on hyvä käydä.

Ja mitä tulee annotoinnin jonkinlaiseen automatisointiin tai edes automaattiseen tarkastuslistan luomiseen ajallisin ja alueellisin sekä määrällisin suodatuksin, pidän sitä itsekin hyvin tärkeänä.

36

Koitetaan toki pysyä asiassa. Edellisessä kommentissani kyllä pysyinkin, joskin toki ensimmäinen lause oli reaktio toisen henkilön asiattomaan tyyliin “sinä et ymmärrä” ja “jos lukisit kunnolla”.

Omalta osaltani kommentoin lähinnä lajiluetteloon liittyviä asioita koska satun olemaan sen kanssa tekemisissä. Toimin lajitietotyöryhmässä, jonka kokouksissa yleisistä periaatteista on keskusteltu melko paljon, ja erilaisia linjauksiakin on tehty. Mutta en muista että olisimme sopinet jotain selvää sen suhteen, millä tavalla maalle uudet lajit ilmoitetaan. Tähän on syytä muodostaa jokin käytäntö. Ja kun se on tehty, lupaan päivittää ilmoitettuja uusia lajeja aktiivisemmin.

1 tykkäys
37

Minä taas olen sitä mieltä, että ensin pitäisi selvittää millaisia erilaisia tarpeita ja tilanteita on olemassa ja sen jälkeen analysoida huolellisesti, mikä on mahdollista ja millaisia ratkaisumalleja on olemassa sekä mikä toimii ja mikä johtaa ongelmiin. En näe kovin hedelmällisenä toimintamallina sellaista, että heti ilmoitetaan, että ei käy.

1 tykkäys
38

Maalle uusia lajeja koskien:

Jos lajille on jo taksoni, mutta sitä ei kannan mukaan ole Suomesta tavattu, sen voinee sinällään ilmoittaa normaalisti. Periaatteessa järjestelmän pitäisi pystyä lähettämään lajiryhmän vastaavalle asiasta viesti.

Jottei homma menisi ihan niin helposti mahdottomuuksiin, niin havainnon tallettajalle pitäisi ensin tulla pieni kyselylomake tyyliin: Tuo olisi maalle uusi laji, oletko ihan varma? Onko tunnistus varma? Onko mahdollisesti importti?

Jos nuo täyttyvät, niin sitten yhteystiedot talteen tarkistusta varten ja mahdollisesti kuvia ym. lisätietoina havaintoon. Hyvä puoli tuossa on se, että tieto lähtee automaattisesti ja huonona todennäköisesti tuntematon määrä huuhaata. Voi olla, että jälkimmäinen tekee tuosta toimimattoman.

Jos lajille ei ole taksonia, tuo menee vaikeammaksi, koska uuden lajin ja kirjoitusvirheen erottaminen on vaikeaa eikä ole mielekästä antaa tuota kyselylomaketta jokaisesta kirjoitusvirheestä.

39

juuri näin. Muuten tulee tuollasia rönsyjä, joista juuri on päästy eroon, kuten Anania sp.nr. tms. …kukaan ei tiedä mitä ne tarkoittavat. Pitää olla kerrottu asia, jotta kuka tahansa Matti Meikäläinen pystyy sen perusteella havainnon kohdistamaan juuri tälle nimelle.

Alataksonien kuvauksia, mitä mikin tarkoittaa, voisi olle kirjattu lajin.fi kyseisen lajin sivulla kuvattuna, tai ainakin sivulla viittaus lähteeseen. Sitä kautta info tulisi käyttäjille, Muuten niihin syötetään mitä sattuu, ja se alkuperäinen tieto häviää väärien sekaan.

Jos taas ei ole kuvauksia, niin silloin käytetään huomio kenttää, esim, muoto 3.

JP:
ei, ei, ei, ei. se ei vaan käy. Ilman mitään perusteita - ei. Eikä asiasta ole valitusoikeutta. painotan vielä että - ei.
:wink: :smile:
Ei vain; on mielenkiintoista ja joskun jopa nautinnollista seurata väittelyä näillä ja edellisillä foorumeilla. Ehdotan Azerbaidzhanilaisia kuvaamattomien taksonien - asian lisäämistä sinne kehityslistalle!

Maalle uusista lajeista, muotoilisin vielä lausetta hieman konditionaaliin (vaimikätoinytolikaan). “Ehdotan maalle uutta lajia”; sen sijaan että “ilmoitan maalle uuden lajin”. Sitten Markon mainitsema tuleva prosessi vahvistaa tai hylkää tämän ehdotuksen.

Tiedottaminen ei oikeastaan ole epäonnistunut, koska se on jäänyt vain tekemättä. On hyvä aloittaa tässä asiassa. Samalla olisi hienoa jos pystyisitte kertomaan aikatauluja, mitä on tarkoitus saada valmiiksi mihin mennessä (Q1, Q2 tms.). Tietenkin homma saattaa mutkistua matkalla, mutta onhan teillä joku alustava projektiaikataulu.

40

Keskustelu on jo eriytynyt alkuperäisestä kysymyksestä, eli siitä miten määritys pitäisi voida kirjata jos ei ole “varma” siitä mitä havaitsi.

Lajitietokeskuksen järjestelmissä on kehitettävää monella saralla, ja annotaatiot ja havaintojen luokittelu ovat hankalimpien ja suurimpien kehityskohteiden joukossa. Näiden parannuksesta ja toteutuksen seuraavasta versiosta on nyt alustava suunnitelma, jota päästään toteuttamaan, jos asiaan löytyy riittävä yksimielisyys. Keskustelua on tarkoitus vielä käydä mm. SPS:n aiemmin toimittamien kommenttien pohjalta.

Lajitietokeskuksella on myös havaintotyöryhmä, jossa on edustajia mm. lajityöryhmistä ja järjestöistä (mukaan lukien SPS). Sitä ei kuitenkaan ole kutsuttu koolle viime vuosina, mutta ryhdyn aktivoimaan ryhmää lähipäivinä. Annotoinnista ja laadunvarmistuksesta keskustellaan varmasti myös tämän ryhmän kanssa.

Keskustelimme juuri tiedotuksesta, ja tarkoituksena olisi koota tulevat tavoitteet ja kehityskohteet esim. neljännesvuosittain luokiteltuina. Palaamme tähän myös täällä foorumilla.