Ajatuksena on tehdä muutamiin paikkoihin lajistokartoitusta (esim. luonnontilaisista länteistä) tänä vuonna, ainakin aloitella sitä ja opetella siinä samalla uusia lajeja, että niiden määrittämistä. Pääpaino on alkuun kasveissa ja hyönteisissä.
Minkälaisiin asioihin kannattaisi havaintojen tallentamisessa kiinnittää huomiota, jotta niistä olisi mahdollisesti hyötyä muillekin joskus, kuten paikallisesti arvokkaiden alueiden kartoituksessa? Kuvien liittäminen havaintoihin on varmaan hyvästä?
Joissain paikallisissa luontoselvityksissä on tullut havaittua puutteita ja suoranaisia virheitäkin, kun on käynyt paikkoja lävitse.
En varsinaisesti ota kantaa havaintojen tallennukseen, ainakaan nyt, mutta mikäli joskus aiot esitellä kartoituksen tuloksia jossain, biotooppikuvien ottaminen olisi hyvä muistaa. Yleensä sen muistaa talvella, kun on jo liian myöhäistä.
Pieni lisäys tallennukseenkin: Määritykseen liittyen kenttien määritysperuste ja määrittäjä täyttäminen tarkentaa yleensä merkittävästi määrityksen luottamusarvoa.
Tuota kohtaa jäin miettimään, joitain vanhoja havaintoja kirjatessa. Sitä, että onko sillä lisäarvoa, kun olen samalla myös havainnoija ja havainnoijan oman määrityksen varmuudelle on valinta = määrittäjällä on merkitystä, jos se on joku muu. Täytän sitten jatkossa.
Miten mahdolliset määritykset kuvista esim. täällä? Yleinen viittaus tänne?
Omiin nimiin määritystä ei kehtaa laittaa ainakaan vaikeammista. Helpommat tulee määriteltyä itsekin tunnistamisen jälkeen, esim. lähilajeihin vertaillen.
Kuvia elinympäristöstä voi näemmä lisätä omiin paikkoihin Vihkoon.
En kovin suureellista merkitystä ja tieteellistä arvoa omilla mahdollisilla kartoituksilla ajattele olevan, mutta jos lähtökohtana muille, mikäli jokin kohde alkaa vaikuttamaan merkityksellisemmältä. Varmaan niistä kannattaa sitten vinkata erikseen, vaikka paikallista luontoyhdistystä.
Yhdestä poikkeavuudesta tuli hiljattain tehtyä. Melko tuoreessa luontoselvityksessä puuston kuvaus ei vastannut täysin todellisuutta paikalla käytynä, vaikka hieman syrjässä olevaa pientä aluetta käsiteltiin siinä ihan erikseen. Männynkääpäiset ja paksukaarnaiset männyt ovat kyllä melko kaukana varttuvasta, vaikka kitukasvuisina pieniksi ovat jääneet…
Miten lie noita todellisuudessa tehdään pahimmillaan?
Avainsanojen käyttämäinen saattaa helpottaa oman projektin havaintojen hallintaa. Vihkon retkilomakkeella voi määritellä avainsanoja (esim. tutkimusruudun koodi, jos sellaisia käyttää), jonka avulla havaintoja voi sitten hakea.
Määrittäjä-kenttää käytettäneen yleensä kun määrittäjä on joku muu kuin havainnoija (tai jos määrittäjää halutaan jotenkin muuten korostaa). Eri lajiryhmissä voi kuitenkin olla erilaisia käytäntöjä. Jos määritys on tehty jollakin foorumilla (täällä tai esim. Facebookissa), minulla on ollut tapana myös laittaa lisätietoihin myös linkki foorumille, ainakin jos määrityksestä on ollut keskustelua.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
