Pari viime syksyistä nimetttä jäänyttä helttasientä

Olisko näissä mitään tuttua?

  1. Sipoon Bakunkärr, rehevä lähteinen korpi jossa myös pähkinää ja metsälehmusta. Mysteeri…

  1. Litmasen puulajipuisto Pieksämäellä, vieressä metsälehmus ja vanhoja lehtikuusia

  1. Nuuksiossa suolla, mietin keltahelttarisakasta mutta voi kyllä olla jotain ihan muutakin

  1. Helsingin Särkkäniemi, lehtopuskaa. On kovasti samettisen pruinainen lakin pinta ja väri luonnossa myös hyvin kaunis. Tämmöistä haperoa ei ole ennen tullut vastaan. Ainoa nukkapintainen hapero jonka tiedän on patinahapero. Se on kuitenkin kovasti harvinainen elikkä ehkä löytyy joku yleisempi laji johon tämä sopisi?

  1. Helsingin Tammistossa marraskuussa suoraan tammen maapuulla. Ei oikein kellot kilise tämän kanssa.

Tässä ehdotuksia:

  1. Ei voi olla mikään muu kuin puna- tai ruskokärpässieni. Kelta- ja narsissikärpässienillä on erilainen jalan tyvi.
  2. Ulkonäöltään eniten tuli mieleen sellerivalmuska, mutta kasvupaikka viittaisi kyllä enemmän lehtikuusenvalmuskaan. Ehkä sekin voi olla noin vaalea.
  3. Risakkaat ovat hankalia enkä väitä niitä tuntevani, mutta onhan tuolla kyllä aika keltaiset heltat, joten keltahelttarisakas voisi olla ihan hyvä idea.
  4. Makutieto kaiketi puuttuu? Tosin kirpeät haperot eivät kai yleensä ole noin mattapintaisia. Ehdottaisin sinihaperoa, johon tuo mattapintaisuus sopii hyvin. Kyseessä nuoret itiöemät.
  5. Tämä oli hankalin näistä. Mietin, voisiko olla joku lahorusokas (Pluteus), vaikka heltat ovatkin enemmän ruskeat kuin punasävyiset.

Kiitos Mikko, tuo lehtikuusenvalmuska sopii aika hyvin kun on myös punaruskea jalan tyvi. Se onkin minulle uusi laji. Sinihapero sopinee myös jos sillä tosiaan voi olla noin pruinainen lakki. Laji on kyllä tuttu ja sitä myös mietin, oli vain tuo lakin pintä hieman outo.

Tuo ykkönen on sikäli kiinnostava että on myös olemassa laji nimeltä Floccularia luteovirens joka pienellä kuvittelulla voisi sopia kuvaani. Varmaan joku kärpänen on todennäköisempi koska tuota luteovirensiä ei ole Suomesta tavattu, mutta aion kyllä käydä ensi syksynä etsimässä tätä uudemman kerran. Paikka on hyvässä muistissa joten jos tekee itiöemiä niin löytyy.

Viitosesta mietin itse voisiko jompi kumpi tupashaprakkaistamme olla tuonkin näköinen. Cernuum on pienempi ja spadiceum on ruskeampi, mutta tuo on kuvattu marraskuussa joka sopisi ajankohtana kyllä.

Tuo 5. taisi selvitä. Huomasin Jarkko Korhosen havainnon Tammistosta kuvattuna 28.10.2020. Tiedot on tässä havaintoerässä

http://tun.fi/JX.1190973

Laji: Ossicaulis lignatilis

Lisätiedot: tiöt mitattu, sopii nimenomaan lajiin O. lignatilis

Oma kuvani on kuvattu 08.11.2021 Tammistosta ja näyttäisi olevan paitsi miltei identtiset kuvat niin myös milteipä sentilleen sama kasvupaikka.