Tänään vihdoin löytyi, eli Peronospora vernalis kalliohatikalta. Kuromankannattimia oli kalpeankellertävillä lehdillä ja ne olivat oikein näyttäviä.
Löytyi myös toinen itselle uusi laji, eli Hyaloperonospora rorippae-islandicae rantanenätiltä. Munasieni kasvoi lehdillä sekä myös hauskasti Dasineura sisymbrii äkämäsääsken aiheuttamilla äkämillä.
Tässä muutama kuva löydöistä.
Peronospora vernalis
Hyaloperonospora rorippae-islandicae
Olin viikonloppuna Nokialla maastossa ja siellä tarttui autolle palatessa metsäapilalta Peronospora trifoliorum. Laitan tässä skooppikuvan nähtäväksi. Lehdistä onkin jo kuva tässä ketjussa aiemmin.
Mulle ei ole tullut vastaan muuta kuin itselle uutena Hyaloperonospora parasitica lutukalla, joka sekin oli onneton reilun sentin mittainen nöyhtäkappale lutukan kukintorangassa. Se oli jopa pakko mikroskopoida, koska saman yksilön kukinnon toisessa haarassa kasvoi selvä Albugo candida s.s., enkä varmuudella pystynyt näkemään, etteikö kyse olisi juuri siitä.
Albugo candidakaan ei peittänyt komeasti lutukan kukintovartta, kuten ylemmissä ketjun kuvissa, joten laitetaan siitä tähän vielä yksi kuva:
Pari uutta viime päiviltä tähän ketjuun.
Peronospora obovata peltohatikalla ja Bremia cirsii pelto-ohdakkeella. Laitan tähän molemmista muutaman kuvan.
On vielä vähän epäselvää mitä nimeä ohdakkeilla esiintyvistä munasienistä tulisi käyttää. Onko lajeja yksi vai useampia? Thines’in ym. (2010) selvityksessä ohdakkeilta havaitut Bremia-lajit jakaantuivat kahteen porukkaan. Sittemmin esim. Choi & Thines (2015) sekä Runge ym. (2021) ovat käyttäneet ohdakkeilla esiintyvistä munasienistä nimeä B. cirsii s.l. Ehkä se on tässä vaiheessa käypä nimi tällekin.
Choi Y-J, Thines M (2015) Host Jumps and Radiation, Not Co‐Divergence Drives Diversification of Obligate Pathogens. A Case Study in Downy Mildews and Asteraceae. PLoS ONE 10(7): e0133655. doi:10.1371/journal.pone.0133655
Runge F, Gärber U, Lebeda A, et al. (2021) Bremia lactucae populations on cultivated lettuce originate from prickly lettuce and are interconnected with the wild pathosystem. Eur J Plant Pathol 161, 411–426. https://doi.org/10.1007/s10658-021-02332-6
Thines M, Runge F, Telle S, et al. (2010) Phylogenetic investigations in the downy mildew genus Bremia reveal several distinct lineages and a species with a presumably exceptional wide host range. Eur J Plant Pathol 128, 81–89. Phylogenetic investigations in the downy mildew genus Bremia reveal several distinct lineages and a species with a presumably exceptional wide host range | SpringerLink
Peronospora obovata
Bremia cirsii
Kävin päiväkävelyllä ja löysin pari lajia.
Hyaloperonospora parasitica lutukalta. Siinäkin oli Albugo samoilla versoilla.
Tässä skooppikuva.
Hyaloperonospora rorippae-islandicae rantanenätiltä.
Tässä sen skooppikuva
Kun en ehdi katsoa valokuvia, niin laitan sanallisesti uusia löytöjä, valokuvia joistakin niistä sitten joskus myöhemmin.
Itselleni uusina löytyi Hyaloperonospora brassicae peltoretikalta, samalla kasvilla kasvoi myös Albugo candida s.l., Hyaloperonospora cheiranthi (mikroskopoitu) löytyi rikkaukonnauriilta, Albugo candida s.l. rapsilta, Bremia cirsii pelto-ohdakkeelta (kiitos muuten Juha sen kuvista, en varmaan olisi edes keksinyt etsiä sitä ilman niitä) ja Peronospora stachydis peltopähkämöltä.
Onkohan tämä oikeassa ketjussa? Nämä kasvoivat pääosin sammaleella reilun kämmenen kokoisella alueella ja yksittäisenä länttinä, muualla ei näkynyt. Mitään selkeätä syytä ei näkynyt, että miksi juuri tuossa:
Tässä on varmaan kyse jostain aidosta sienestä, eikä munasienestä, veikkaan. Esimerkiksi Botrytis-lajien kuromankannattimet näyttävät aika samalta. Tosin ne ovat tavallisesti harmaita, harvemmin näin valkoisia. Lisäksi niiden kuromat muodostuvat lähinnä kuolleisiin kasvinosiin - näissä kuvissa sammalet näyttävät epäilyttävän terveiltä. Eli voi olla myös jotain ihan muuta. Lehtihometta, eli tätä Peronosporaceae-heimoon kuuluvaa porukkaa, mitä englannin kielessä kuvataan termillä ”downy mildews” tämä ei kuitenkaan ole, koska lehtihometta esiintyy vain putkilokasveilla.
Sammal vaikutti ihan terveeltä ja samanlaiselta kauttaaltaan. Läikkä herätti siksi huomion. Tästä on kyllä näyte, jos on vain pysynyt kunnossa.
Samaa mieltä Juha Tuomolan kanssa tuosta sienestä sammalella. Mitään nimeä en uskalla edes veikata, koska itselleni ei moista ole koskaan tullut vastaan enkä muista törmänneeni vastaavaan kirjallisuudessakaan.
Muutama varmistettu havainto:
Hyaloperonospora brassicae, isäntä peltoretikka (Raphanus raphanistrum):
Albugo candida s.l., isäntä peltoretikka:
Laitetaan tästäkin yksi kuva, kun sekä Albugo candida s.s. että Hyaloperonospora parasitica kasvavat lutukalla sulassa sovussa:
Hyaloperonospora cheiranthi, isäntä rikkaukonnauris (Erysimum cheiranthoides subsp. cheiranthoides):
Albugo candida s.l., isäntä rapsi (Brassica napus subsp. napus). Tätä oli monella lehdellä mutta todella pieninä, < 1 mm kasvustoina. Me myös lähtivät sormin kosketettaessa heti irti lehdestä. Skoopissa näkymä oli täsmälleen samanlaista itiömassamössöä, kuin Matti Kuljun skooppikuvassa ylempänä ketjussa.
Havaintoja on myös seuraavista itselleni uusista lajeista tai isännistä, joista osasta laitan kuvia tänne, kun jossain vaiheessa ehdin katsoa ne:
Peronospora violae, isäntä pelto-orvokki
Peronospora agrestis, isäntä peltotädyke
Peronospora leptosperma, isäntä pihasaunio
Hyaloperonospora brassicae, isäntä ruokaretikka
Peronospora obovata, isäntä pohjanpeltohatikka
Tämän voisi varmaan siirtää omaan säikeeseensä tästä 
Haituvat ovat sitten säilyneet kuivuneessa näytteessäkin ja valkoisina.
Löytöpaikka radan lähettyviltä, jossa on mennyt rajojen yli menevää tavaraliikennettä.
Tuossa alemmassa kuvassa näkyy selkeää rihmastoa, jollaista munasienillä ei ole. Erinomaisia kuvia muuten!
Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaikki munasieniltä näyttävät eivät ole munasieniä, ja usein vasta mikroskopointi varmistaa mistä on kyse. Minun on pitänyt lisätä tänne ihan vertailun vuoksi myös vastaavia kuvia muista sienistä, joita vielä kuvaushetkellä kuvittelin munasieniksi.
Tänään löytyi itselleni uusina lajeina tai isäntinä:
Peronospora polygoni, isäntä isopihatatar
Peronospora fulva, isäntä niittynätkelmä
Peronospora myosotidis, isäntä peltolemmikki
Kuvia sitten myöhemmin.
Pääsin kuvien katselussa kahden viikon takaisiin kuviin, ja siellä tuli vastaan heinätähtimöllä (Stellaria graminea) kasvanut laji, josta olisin pannut pääni pantiksi, että se on joku munasieni. Vaan eipä ollut, sillä mikroskoopissa se paljastui kotelosieneksi Ramularia episphaeria. Uusi löytö minulle ja toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että vasta mikroskopoiminen antaa varmuuden siitä, onko kyse munasienestä vaiko jostain muusta. Laji.fissä tätäkään taksonia ei ole indeksoitu, mutta se löytyy kyllä haulla, jos käyttää nimen perässä asteriskia.
Joitakin uusia kuvia tänne, kuvattu Helsingin Haltialassa 11.9.2023.
Bremia cirsii, isäntä pelto-ohdake (Cirsium arvense). Infektio näkyy lehtien yläpinnalla selvinä kellertävinä laikkuina, itse munasientä kasvaa etupäässä alapinnalla:
Peronospora stachydis, isäntä peltopähkämö (Stachys palustris). Tämä voi olla isäntätaksonin kasvustossa erittäin runsas ja näkyy ainakin syksyllä selvinä punaruskeina laikkuina lehtien yläpinnalla:
Jatketaan syksyisillä kuvilla. Helsinki, Tuomarinkartano 14.9.2023, kummankin määritys varmistettu mikroskoopilla:
Hyaloperonospora cheiranthi, isäntä rikkaukonnauris (Erysimum cheiranthoides subsp. cheiranthoides):
Peronospora agrestis, isäntä peltotädyke (Veronica agrestis):
Saattaa olla lajien kohdalta toistoa, mutta tässä havaintoja Helsingin Haltialasta 15.9.2023. Määritykset varmistettu mikroskopoimalla.
Peronospora violae, isäntä pelto-orvokki (Viola arvensis). Munasieni näkyy pelto-orvokin lehtien yläpinnan kellertävänä sävynä, munasieni kasvaa lehden alapinnalla:
Paraperonospora leptosperma, isäntä pihasaunio (Matricaria discoidea):
Peronospora obovata, isäntä pohjanpeltohatikka (Spergula arvensis subsp. sativa):
Vielä viime syksyltä. Helsinki, Haltiala, 15.9.2023, määritykset varmistettu skooppaamalla:
Peronospora polygoni, isäntä isopihatatar (Polygonum aviculare). Tällä munasientä voi olla jonkin verran myös lehden yläpinnalla, runsaimmin sitä on kuitenkin alapinnalla:
Peronospora fulva, isäntä niittynätkelmä (Lathyrus pratensis). Munasieni näkyy tällä isäntätaksonin verson heikkona ja kalpeampana kasvuna:
Peronospora myosotidis, isäntä peltolemmikki (Myosotis arvensis):
Vielä viime syksyltä, 3.10.2023, Pukinmäki, Helsinki:
Paraperonospora minor, isäntä pujo (Artemisia vulgaris). Näyte on keruupäivänä mikroskopoitu ja olen kirjoittanut muistiinpanoksi, että määritys varma, dikotomisia haaroja 3-5. Arvatenkin tuo haarojen lukumäärä on erottava tekijä myös pujolla kasvavasta Paraperonospora sulphureasta, valitettavasti en vain ole asiaa kirjannut ylös. Samoin kirjaamatta on jäänyt, mihin tieteelliseen artikkeliin määritykseni perustuu, joten en asiaa pysty näin äkkiseltään tarkistamaan.
Päälle päin munasieni näkyy lehtien yläpinnan selvinä kellertävinä laikkuina, itse kasvustoja voi olla vaikea havaita pujon karvaisten lehtien alapinnoilta, varsinkin, jos munasientä on vain vähän.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
