Minua viehättävät etenkin sienillä kasvavat sienet ja kasveilla loisivat “mikrosienet” (ruosteet, noet, härmät yms.).
Viime syksynä törmäsin rustonupikkaan, jonka lakissa oman tulkintani mukaan kasvoi Hypomyces leotiicola. Se aiheuttaa värimuutoksia rustonupikan lakkiin, jotka lopulta muuttuvat tummanvihreiksi tai mustiksi. Alla sienestä kuva:
Kun netistä hakee hakusanalla Hypomyces leotiicola kuvia, niin monessa kuvassa rustonupikan lakissa näkyvät violetinpunaiset täplät on myös tulkittu H. leotiicolaksi. Tässä kaksi sellaista kuvaa, ensimmäinen viime ja toinen tältä syksyltä:
Kun Laji.fi:stä katsoo valokuvia rustonupikasta, niin varmaan lähemmäs joka toisessa kuvassa näkyy lakeissa tuollaisia violetinpunaisia täpliä. Ovatko ne oikeasti merkki H. leotiicola -infektiosta, sitä en tiedä.
Laji.fi ei H. leotiicolaa tunne, mutta se on löydetty ainakin Tanskasta ja Ruotsista. Ja jos nuo violetinpunaiset täplät rustonupikan lakissa ovat merkki H. leotiicolasta, niin siinä tapauksessa sieni on yleinen, mutta kukaan ei vain ole osannut katsoa sitä.
Minua kiinnostaisi kovasti tietää, onko joku muu havainnut selvästi jotain outoa rustonupikan lakeissa, tai peräti vieläpä sellaisia vihreitä tai liki mustiksi muutuneita lakkeja. Jos ei, niin nyt rustonupikoita alkaa taas olla, joten niihin voi kohdistaa myös katseensa mahdollista Hypomyces leotiicolaa silmällä pitäen.
Tässä vielä linkki artikkeliin, jossa sienestä on tarkemmat tuntomerkit.
On tuttu ilmestys. Itsekin tuumannut että varmaan tuota riesaa mutta rustonupikka taitaa myös olla ryhmälaji ja lakin väri voi vaihdella. Vihertäviä on myös tulkittu omaksi lajikseen L. atrovirens, mutta tässäkin on sekavuutta kun samalla nimellä on kuvattu vihreitä Euroopasta ja ilmeisesti kokonaan toista lajia Ameriikoista.
Elikkä itse kun tätä vähän selvitin netistä niin jäin epätietoisuuteen asiasta. Tässä nyt pari kuvaa vihertävistä Malmin hautausmaalta joihin tuo H. leotiicola sopisi aika hyvin.
Minulla jäi aikaisemmin mainitsematta, etten edes alkujaan tunnistanut tuota ensimmäisen kuvan sientä rustonupikaksi. Maastossa totesin vain, että siinä on joku pieni sieni, jossa ilmeisesti on jokin loissieni. Loissienille on hankala saada nimiä, jos ei tunnista isäntälajia, joten otin siitä ensin kameralla vain pikaräpsyn. Vasta kotona isolla näytöllä tunnistin sen jalan perusteella rustonupikaksi ja kävin seuraavana päivänä ottamassa siitä kunnon kuvat ja keräämässä näytteen.
Paikalla kasvoi rustonupikoita vain muutamia yksittäisiä yksilöitä ja kaikki olivat oletetun H. leotiicolan infektoimia.
Sinun kuvissasi näkyy hyvin nuo värimuutokset, kuten myös noita aluksi violetinpunaisia pisteitä kellertävässä lakissa.
Jäänyt kaikkien (sienivalokuvaus)kiireiden takia tähän päivittämättä, että kävin kurkkaamassa 10 päivää myöhemmin (9.9.) mitä kuuluu yllä kuvatuille rustonupikoille. Samalta näyttivät kuin aikaisemminkin, eikä mitään hirmuselvää lakin tummumista tai sienten muuttumista linimentinvihreiksi ollut havaittavissa. Herää kyllä vahva epäilys siitä, onko tuo lakin violetinpunatäpläisyys mikään merkki Hypomyces leotiicolasta. Se voi hyvinkin olla myös täysin normaalia rustonupikoille. Lakeistaan kaikkein tummin oli jo selvästi ehtoopuolella, eikä enää kovin kiinteä.
Sivulta 10 löytyy kuvia ja spekulaatiota josta tässä viimeinen lause: “Does the parasite alter the content of the outside stem layer to gel or is that intrinsic to the species? We don’t know.”
Virtasalmen kuvasi vastaa oikein hyvin sitä, mitä H. leotiicolan alkuperäisessä lajinkuvauksessa lajista mainitaan, eli “dark green to black coloration”. Toivottavasti keräsit myös näytteen yliopistolle toimitettavaksi. Käsittääkseni kukaan ei Suomessa tällä hetkellä tutki sienten loissieniä, mutta ehkä sitten joskus. Tai sitten näytteet saattavat pyynnöstä lähteä maailmalle jonkun tutkijan sekvensoitavaksi.
Saattoi olla juuri tuo Newfoundlandin raportti, josta löysin ensimmäisen kuvan siitä, miltä H. leotiicola näyttää. Kokeilitko muuten, oliko jalan pinta noilla limainen? Käsittääkseni tuo kuvateksin viittaus jalan limaisuuteen koskee lajia Leotia virens, jonka leipätekstin perusteella pitäisi erottua muista Leotia-lajeista juuri jalan limaisuuden perusteella. Kuvatekstissä sitten pohditaan, josko limaisuus voisikin johtua loissienestä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
