Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Valkokaarnahiiposta juttua

Träskandan puistossa Espoossa on loppusyksystä vaahteroiden rungot täynnä jotain valkoisia minisieniä. Niitä on sadoittain miltei joka vaahteran rungolla kaarnan raoissa. Laitanpa tähän kuvia kun laji, joka on siis mielestäni valkokaarnahiippo (Phloeomana alba), on merkattu DD:ksi ja havaintojakin on vain kourallinen.

Olen näiden lajia aikaisemmin arvuutellut koska lakki ja jalka ovat ainakin osalla kovasti nukkaisia/puuterisia mikä ei välttämättä oikein sopisi valkokaarnahiipolle. Tuumailin että voisivat olla puuterihiippoja taikka jotain muuta lähilajia. Tai ehkä jotain Hemimycenaa.

Osa on kuitenkin aika sileitä

Osa on hieman kellertäviä ja mitään tyvilevyä taikka tyvipaksunnosta ei näillä ole.

Skooppasin näitä varmuuden varalta useamman, itiöt ovat inamyloideja 9 -10 x 8 - 9 ja jalan kystidit ovat sileitä.

Hiippokirjan ja FTE:n mukaan miltei pyöreät itiöt, sileät kaulokystidit ja tyvilevyn/paksunnoksen puuttuminen eivät sovi muille lajeille kuin valkokaarnahiipolle, vaikka sienet onkin kovasti nukkaisia/puuterisia. Epäilen että laji on varmaankin aika yleinen ainakin vanhoilla puistovaahteroilla, sitä ei vaan ehkä tunneta kovin hyvin.

1 tykkäys

Jatkanpa tästä vielä kun on luppoa.

Pari kuvaa lisää

Lähilajeista tätä muistuttaa pienikoiset vaaleat myyränhiipot. Näitä löytyy myös Träskändan vaahteroilta. Eroja on mm itiöiden muodossa - myyränhiipoilla kypsät itiöt ovat pip-shaped (Qav = 1.3), helttojen muodossa - myyränhiipolla clavate kun alballa concave. Muutenkin myyränhiipo on vähän isompi ja pitkäjalkaisempi ja lakki on tummempi varsinkin keskeltä

Risuhiippoa en oikein tunne mutta sillä pitäisi olla selvästi johteiset heltat.

Pikkusen isompia ovat Träskändan vaahteroiden rungoilla myös yleisesti kasvavat karvashiipot. Ne voi sotkea tummempiin myyränhiippoihin mutta erojakin on, esim helttojen määrä on karvashiipolla paljon suurempi kuin myyränhiipolla - myyrällä 8 - 14, karvaalla 15 - 22.

Muita pieniä Träskändan elävien puistopuiden rungoilla kasvavia hiippoja ovat sinikaarnahiippo, ruskokaarnahiippo ja punaterähiippo. Isommista löytyy ainakin tammihiippoa, tinahiippoa ja poimuhiippoa.

Pienistä valkoisista on laji.fissä listattuna pari muutakin lajia. M olida (syn. Phloeomana minutula) on pikkusen isompi ja helttoja on 15 - 22. M. clavuris ja M. tenerrima (syn. Mycena adscendens) ovat tyvikiekollisia. M. corynephora kuuluu samaan pikkusten valkoisten hiippojen ryhmään ja on monelta osin samankaltainen valkokaarnahiipon kanssa, mutta sillä on selvästi piikkiset kaulokystidit, eikä sitä ole listattu Suomeen.

Tutkijoiden papereissa on varmaankin näistäkin paljon uusia lajeja etc., mutta hiippojen osalta harrastaja on kuitenkin aika hyvässä asemassa kun on käytössä Aronsen&Lassoen tuore hiippokirja ja Lassoe on myös toinen FTE:n kirjoittajista.

Tämä nyt oli omien tutkailujen tulosta, voipi olla osin puuta heinääkin, korjatkaa jos siltä näyttää. Viime viikolla kun Träskändassa puiden runkoja tutkin oli hiippoja vielä ihan mukavasti näytillä, varmaan löytyy edelleen ainakin kunnon pakkasiin asti.