Hei, Onkohan bugi vai tarkoituksella oleva ominaisuus? Ranunculus sceleratus havaintoa tallensin niin havainto tallentui “Ranunculus sceleratus -ryhmä” nimellä. Tutkin asiaa ja huomasin että esim. kaikki omat Anthoxanthum odoratum havainnot on muuttuneet nimelle Anthoxanthum odoratum -ryhmä. Anthoxanthum nipponicum havainnot on edelleen nipponicumina. Yhtään A. odoratumia en kuitenkaan itse ole ryhmänimellä tallentanut…
Jos nimi pysyy samana mutta lajikäsitys (MX. koodi) muuttuu (kuten spliteissä usein käy) niin mihin lajikäsitykseen ne pre-split havainnot pitäisi liittää? On laji A joka splitataan kahteen lajiin joista yksi perii nimen A, mutta uusi lajikäsitys A on toinen kuin vanha lajikäsitys A. Pitääkö vanhat A:t siirtää uuteen A:han vai perustaa A coll. pre-split havainnoille? Tästä on montaa näkemystä eikä mitään yhtenevää ohjeistusta. Elikkä tässä on taksonominen muutos ja häilyvää käytäntöä kohdennetaanko myös havainnot uuden taksonomian mukaisiksi vai annetaanko vaan mennä vanhojen nimien mukana.
Joo, ymmärrä kyllä tämän lajien splittauksesta ja vanhojen havaintojen nimeämisen ongelman. Nyt on kyse kuitenkin siitä että en pysty tallentamaan (kokeilin juuri testimielessä) Anthoxanthum odoratum havaintoa… tai pystyn, mutta havaintohaussa se näkyy Anthoxanthum odoratum -ryhmä -nimellä. Sama ongelma Phleum pratensen kanssa, tänä vuonna havaittu ja tallennettu havainto on muuttunut Phleum pratense -ryhmäksi vaikka en ryhmänä sitä tallentanut.
Testasin ja huomasin saman asian: Retkilomakkeelle kirjattaessa lajitason nimi näkyy ja löytyy aivan oikein, mutta havaintohaussa se on muuttunut lajiryhmäksi. Vaikuttaisi joltain bugilta.
Tämä on ominaisuus, ei bugi.
Testasin taas tuoksusimakkeilla. Anthoxanthum odoratum ja Anthoxanthum nipponicum on molemmat laji.fi -taksonomiassa Anthoxanthum odoratum -ryhmän alla. Miksi Anthoxanthum odoratum tallentuu Anthoxanthum odoratum -ryhmäksi kun A. nipponicum tallentuu nipponicumina? Voisko tätä ominaisuutta vähän selittää?
Lajitietokeskuksen taksonomisessa tiedokannassa kunkin lajiryhmän vastuuhenkilöillä on monenlaisia työkaluja määritellä miten nimiä tulkitaan. Tässä tapauksessa havaintoihin kirjattu nimi Anthoxanthum odoratum on asetettu johtamaan Anthoxanthum odoratum -ryhmään. En tiedä miksi, mutta oletan, että koska suurin osa nimen käyttäjistä on tarkoittanut sillä joukkoa, joka katsotaan nykyisin ryhmälajiksi.
Havainnot suppeammassa merkityksessä voi kirjata nimellä eteläntuoksusimake.
Mikko / Lajitietokeskus
Vihkosta puuttuu vielä toistaiseksi mahdollisuus valita täsmällinen taksonikäsite, jota nimellä tarkoitetaan. Tämän ei pidä olla oletusarvoinen juttu, koska lajinimeä syötettäessä moni käyttäjä ei varmaankaan ymmärrä mitä vaikutuksia tai merkityksiä eri nimillä on. Mutta niille käyttäjille, jotka tietävät nimeen liittyvän taksonomisen ongelman ja tietävät mitä täsmällistä taksonikäsitettä tarkoittavat, tulisi olla mahdollisuus valita käsite nimen sijasta. Ratkaisun pitää toimia myös havaintoja tuotaessa tiedostolla.
Käytännössä helpointa olisi lisätä uusi kenttä: taksonikäsite. Tiedostolla syötettäessä tähän kenttään laitettaisiin taksonikäsitteen MX.xxx -koodi. Käyttöliittymässä ensin syötettäisiin lajinimi normaalisti, ja rattaan takaa löytyisi “Taksonikäsite” -kenttä, johon voi suoraan kirjoittaa MX.xx koodin tai syöttää lajinimeä (jolloin kenttään tallennetaan valitun käsitteen MX-koodi). Käyttöliittymässä nimi pitäisi siis syöttää kahdesti…
Esko / Lajitietokeskus
Vaihtoehtoisesti Vihko voisi näyttää valintaikkuna, kun käyttäjä valitsee nimen, johon liittyy epämääräisyyttä. Käyttäjän tulisi joko hyväksyä, että nimi linkitetään puhtaana nimenä, tai valita tietty taksonikäsite mahdollisten ehdokkaiden joukosta.
Tämä on aika tavalla työläämpi toteuttaa kuin uuden kentän lisääminen (yllä oleva ehdotus)
Jos samalle nimelle on monta taksonirajausta, tulkinnassa käytetään niistä laajinta.
Ongelman voi tällä hetkellä kiertää kirjoittamalla taksonin tieteellisen nimen sijasta tallennuslomakkeelle suomenkielisen nimen tai MX-koodin.
A. nipponicum on nimenä yksikäsitteinen, A. odoratumilla on kaksi eri rajausta, joista käytetään laajempaa eli ryhmää.
MX-koodin kirjoittamisessa töytyy huomata, että jos sitten valitsee valikosta taksonin, tallentuu valittu nimi eikä MX-koodi. Pitää kirjoittaa MX-koodi ja tab:lla tai hiirellä pois valitsematta nimeä.
Vanhat havainnot pitää tietenkin ohjata ryhmiin. Kuitenkin sen jälkeen, kun laji on jaettu useampaan lajiin, pitäisi pystyä kirjaamaan tarkalla nimellä oletusarvoisesti. Metsähanhen kohdalla tämä näyttää toimivan (tässäkin siis jaettu ennen alalajeina pidetyt taksonit omiksi lajeikseen, ent. A. fabalis fabalis = A. fabalis, ent. A. fabalis rossicus = A. serrirostris). Voin kirjata Anser fabalis, eikä se mene metsähanhiryhmäksi. Vanhoista havainnoista löytyy sitten metsähanhiryhmää, vaikka silloin tuollaista nimikettä ei Vihkossa ollut. Kirjattuna nimenä voi näkyä esimerkiksi “metsähanhi”. Homma näyttäisi toimivan, niin kuin pitää. Ainakin toiminta on loogista. Tuoksusimakkeen kohdalla on nähdäkseni vastaava tapaus, mutta se toimii eri tavalla.
Niin kauan kuin ei ole mahdollista ilman kikkailua kirjata tarkkaa taksonikäsitettä, pitäisikö kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten nimet ohjautuvat? Jos tuollaista tapahtuu, että havaintoon tuleekin eri nimi kuin siihen havaitsija kirjaa, pitäisi asian lukea jossain kissan kokoisilla kirjaimilla. Tuollainenkin toiminto voi olla perusteltu, mutta tulee melkoisena yllätyksenä, jos siitä ei varoiteta.
Metsähanhihavaintojen käsittely nimenomaan EI tällä hetkellä toimi oikein. Kaikki nimellä Anser fabalis kirjatut vanhat havainnot on tulkittu taigametsähanhiksi, vaikka niiden pitäisi kuulua metsähanhiryhmään. Jos tulkinta korjattaisiin oikeaksi, sen jälkeen olisi edessä sama ongelma kuin kasveilla.
Minä katsoin, että ihan oikean näköisiäkin havaintoja löytyy eli vanhoja ANSFABeja metsähanhiryhmänä.
Lyhenne ja suomenkielinen nimi tulkitaan oikein, tieteellinen nimi tulkitaan väärin.
Koska A. nipponicum on yksiselitteinen mutta A. odoratum nimen takana on kaksi eri taksonikäsitettä - uusi ja vanha. Ei voida tietää mitä tallettaja on tarkoittanut, ns. uutta sensu stricoa vai vanhaa coll. taksonia odoratumista. Editori on tehnyt tällaisen ratkaisun asiasta.
Oikeasti tämä on aivan loputtoman sekavaa. Tästä olisi kiva saada joku selkeä ohjeistava kirjoitus koska editorina olen tätä joutunut pähkäilemään ns.loputtomasti enkä vieläkään tiedä miten pitäisi menetellä. Kysyin tätä myös Norjasta artsdatabankenista ja sieltä todettiin että Ruotsissa tehdään yhdellä tavalla ja Tanskassa yhdellä ja Norjassa yhdellä. On kuitenkin vain yksi oikea tapa mutta kun se on liian työläs niin joka paikassa vedetään mutkia suoriksi. Tuossa nyt editori on yrittänyt pyrkiä parempaan mutta en tiedä miten on lopulta onnistunut.
1 Like
Miten editorin olisi pitänyt teknisesti tehdä splitti niin että sekä vanhat A . fab nimellä että metsähanhi nimellä kirjatut havainnot olisivat kohdentuneet tähän uuteen metsähanhiryhmä A. fab coll. nimeen mutta uusien ilmoitusten kohdalla olisi mahdollista valita metsähanhi A. fab tai metsähanhiryhmä A. fab coll.
Kysyn tätä editorina joka ei ymmärrä miten tuo pitäisi tehdä korrektisti. Nythän ainakin sienipuolella vanhoja havaintoja ei kohdennetta lainkaan splitin yhteydessä vaan ne menevät automaagisesti sille uudelle (sensu stricto) splittinimelle. Mikä on tietysti aivan väärin ja johtaa vain virheellisiin havaintoilmoituksiin. Syynä tähän on varmaankin se ettei tiedetä miten vanhat havainnot pitäisi käsitellä splitin yhteydessä.
Olen aikoinaan ehdottanut sellaista ratkaisua, että splitin jälkeen vanhat havainnot ovat aina sensu lato. Uusia tallennettaessa voisi valita, kirjoittaako nimen vai valitseeko sen Lajitietokeskuksen lajiluettelosta. Jos kirjoittaa havaintoon nimen Anser fabalis, se tarkoittaa metsähanhiryhmää. Jos valitsee luettelosta nimen Anser fabalis, se tarkoittaa nimeä luettelon mukaisessa merkityksessä eli taigametsähanhea.
Jos vanha havainto halutaan myöhemmin muuttaa sensu strictoksi, se täytyy määrittää uudelleen.
Näitä ongelmatapauksia on vain pieni osa kaikista taksoninimistä. Esimerkiksi metsähanhilla ongelman voi kiertää käyttämällä suomenkielistä nimeä tai lyhennettä.
Olen tuonut tätä ongelmaa esiin useampaan kertaan, mutta ratkaisut puuttuvat. Linnuissa ongelma on pienempi mutta esim. sienissä akuutti ja yleinen koska sienilajeja splitataan koko ajan runsaasti ja käytännössä aina se splitattu A s.str. perii sen vanhan A s.l. nimen eli A:n, mutta kun havaintoja ei kohdenneta samalla uuden nimistön mukaisiksi korruptoituu data. Näitä splittejä tulee sienipuolella kymmeniä vuodessa joten ongelma ei ole marginaalinen. En nyt edes viitsi mainita monimutkaisempia taksonirakenteen muutoksia.
Lisäongelmia tulee siitä että kun muista tietokannoista haetaan dataa niin A:t menevät automaagisesti A s.str:ään Lajissa koska muissa tietokannoissa ei ole Lajin colleja vastaavia taksoneita/nimikkeitä. Näin esimerkiksi iNatista tulee jatkuvasti väärää dataa Lajiin kun vanhan taksonikäsityksen mukaiset kopioituvat Laji.fissä vääriin uuteen s.str. taksoniin.
Tässä muutamia keskusteluja ongelmasta
Splitit tehdään taksonieditoinnissa nyt väärin koska ei tiedetä miten ne voitaisiin tehdä oikein. Jonkun pitäisi kirjoittaa selvä ja tarkka ohje tästä editoreille.
Oikea tapa käsitellä havainnot taksonimuutosten yhteydessä on mielestäni selkeä. Vanhat havainnot ryhmänimen alle ja uudet sinne minne tallettaja haluaa ne tallettaa. Oikeaan talletusvalintaan voidaan tarvittaessa ohjeistaa talletuksen yhteydessä. Miten tämä kaikki toteutetaan teknisesti siihen en osaa ottaa kantaa.