Viime viikonlopulta löytyi tuoksuvahakkaita, ja nyt kun tämä lajiryhmä on pilkottu neljään lajiin, mietin miten ottaisin uudistuneen taksonomian huomioon. Jotain pitää tehdä myös vanhoille havainnoille, koska huomasin että omat vanhat tuoksuvahakashavaintoni olivat jääneet limboon (13 havaintoa 0 lajista). Toisilla taas oli käynyt niin, että tuoksuvahakashavainnot olivat uineet suoraan salotuoksuvahakkaiksi (Hygrophorus agathosmus), vaikka todennäköisesti ollenkaan kaikki eivät tätä lajia ole.
Lueskelin Sienilehdistä 1/2020 ja 4/2021 tätä ryhmää koskevat jutut, ja totesin että näretuoksuvahakas (H. agathosmoides) olisi ehkä helppo tunnistaa lajilleen ainakin tyypillisenä. Kyse on kookkaahkosta istutuskuusikoiden ja muiden vastaavien rehevien kasvupaikkojen lajista. Tähän lajiin selkeästi kuuluvia havaintoja minulla oli suhteellisen monta. Muiden lajien erottaminen toisistaan ei enää ole niin selkeää, varsinkaan kun kasvupaikkojen kuusista ja männyistä ei ole niin varmaa muistikuvaa. Ajattelin siis niin että kirjaisin selkeät näretuoksuvahakkaat omaksi lajikseen, ja muut “tuoksuvahakasryhmäksi”. Mielipiteitä?
Itselläni on salotuoksuvahakas ylitiheästä istutuskuusikosta jossa kuuset riveissä. Oli kylläkin kalkkivaikutteinen kuusikko. Tuoksuvahakkaita oli siellä satamäärin ja isoissa kymmenien ryhmissä. Harmaiden joukossa oli sekä valkoista muotoa että itiöemiä joilla oli keltaista suomutusta jalan latvassa mikä vei lajiin Hygrophorus agathosmus f. aureofloccosus.
Sienilehden kuva näretuoksusta on aika ruskeasävyisen harmaa ja samaten netin kuvat lajista kun taas salotuoksu on oman kokemuksen mukaan puhtaan harmaa ja alta puhtaan valkoinen. Salotuoksulla taitaa olla myös tapana nostaa lakin reunoja kupiksi vanhemmiten.
Hyvä kun muistutit tästä splitistä, olinkin sen unohtanut ja nythän näitä vielä löytää.
Sama ongelma varmaan tulee monen lajin kohdalla eteen enenevässä määrin, kun uusia lajeja erotetaan vanhoista. Minusta parasta olisi laittaa näitä ryhmiin niissä tapauksissa, joissa lajeja ei voi enää jälkikäteen luotettavasti saada lajilleen.
Näyte voidaan tarkistaa, pelkkiä havaintoja ei. Itse korjasin vanhoja maastohavaintoja ryhmään kuuluviksi, kun Postia caesia porukan lajeja tuli lisää ja määritys olisi vaatinut mikroskopoinnin. Näytteet kävin läpi ja muut meni ryhmään Postia caesia coll.
Jos laji.fi:ssä ei ole valmista ryhmää olemassa, voisi sitä sinne ehdottaa.
Laji.fissä on omana taksoninaan Hygrophorus agathosmus coll. Kaikki ennen splittausta tehdyt havainnot olisi pitänyt jättää tämän ryhmänimen alle ja siirtää splittilajeihin vain erikseen detatut yhdessä det. tiedon kanssa ja dettauksen päiväyksen kanssa. Nyt kun det. tietoja ei ole jää epäselväksi onko salotuoksuun siirretyt jotenkin splitin jälkeen detattuja (esim. sekvenseillä), splittiä ennen lajiin G. agathosmus detattuja vaiko kokonaan dettaamattomia vanhoja havaintoja tms. Havaintoja selailemalla näyttäisi siltä että kaikkia näitä löytyy salotuoksuvahakkaan listasta.
Siis salotuoksuvahakkaasta löytyy nyt 135 havaintoa kun taas näretuoksusta vain 9 havaintoa. Sienilehden artikkelissa kuitenkin kerrotaan että “Todennäköisesti suurin osa sienistä, joita olemme kutsuneet tuoksuvahakkaiksi, onkin näretuoksuvahakasta”. Tämä nyt ei oikein stemmaa. Itse kyllä olisin luullut että suurin osa on nimenomaan tuota salotuoksuvahakasta. Jos suurin osa havainnoista on luultavasti näretuoksua niin miksi suurin osa on kuitenkin siirretty salotuoksuun? Onkohan tuo sienilehden lause näretuoksusta “näppisvirhe”?
Näretuoksuvahakkaan yhdeksästä havainnosta on muuten parikin Mikon havaintoja.
Katsoin vielä miten näitä käsitellään Ruotsissa ja Tanskassa. Tanskassa on listattu vain vanha tuoksuvahakas eli splitti on velä tekemättä. Ruotsissa on vanha tuoksuvahakas splitattu salo- ja näretuoksuvahakkaisiin, mutta nuo männyn seuralaiset puuttuvat artdatabankista. Havaintoja löytyy Ruotsista seuraavasti
H. agathosmoides 1 havainto
H. agathosmus 221 havaintoa
H. agathosmus/agathosmoides 3720 havaintoa
Artfaktasta löytyy näistä kahdesta lajista lajikuviksi nostettuna Ellen Larssonin hyvät kuvat joista näkee kivasti tuon sävyeron lajien välillä. Näre on ruskeanharmaa, salo puhtaanharmaa.
Laittakaa tästä viestiä ylläpitoon. Luulen, että tuo lajien meneminen tietyn nimen alle ei ole tietoinen valinta, vaan jotain tietotekniikkaan liittyvää automaattista toimintaa.
Kun saavat tietoon näitä ongelmia, niin voivat kehittää järjestelmää eteenpäin, jotta jatkossa ei vastaavia tapauksia tule.
Lajitietokeskuksen Kotka-ja Vihko-järjestelmät eivät vieläkään kykene käsittelemään oikein taksonomisesti hankaliin ryhmiin kuten sieniin kuuluvia havainto- ja näytetietoja.
Lintuharrastajat ja -tutkijatkaan eivät tätä ongelmaa ymmärrä, kun linnuilla ei Suomessa ole taksonomisia ongelmia eikä Suomessa ole lintutaksonomeja.
Tässä on käynyt niin, että salotuoksuvahakas on perinyt vanhan jakamattoman tuoksuvahakkaan tieteellisen nimen H. agathosmus, ja sen vuoksi salotuoksuvahakashavaintoja näyttäisi olevan sekä täällä että Ruotsin kannassa lähes kaikki, ovat ne sitten oikein tai eivät.
Miten nämä sitten erottaa toisistaan? Larssonin ja kumppaneiden artikkelissa v. 2018 on määrityskaava, joka käyttää erottelevana tekijänä vain ekologiaa. “Näre” (tässä vaiheessa vielä cf. agathosmus) kasvaisi neutraalilla tai happamalla maaperällä, “salo” ravinteikkaissa vanhoissa metsissä. Tässä jutussa on molemmista kuvat, kumpikin on harmaalakkinen ja valkojalkainen mutta “näre” on selvästi tanakampi. Lisäksi mainitaan että “salo” kasvaa useimmiten kalkkipitoisilla mailla.
Lisäksi löytyi Bellangerin ja kumppaneiden artikkeli vuodelta 2021, jossa kuvataan “näre” eli H. agathosmoides. Eroksi tuoksuvahakkaaseen mainitaan edelleen vain tukevuus ja ekologia. Lisäksi siinä todetaan, että pohjoisamerikkalaisten agathosmoides-keräyksien lakit ovat yleensä ruskeita, mutta Euroopassa ne useimmiten ovat harmaita.
Voi olla että hätiköin nyt kun laitoin kookkaat istutuskuusikkobiotoopeilta kerätyt näretuoksuvahakkaaksi. Aika pieniähän nämä erot ovat ja hyvin läheisiä nämä lajit joka tapauksessa ovat. Taidan tehdä niin että palautan ne ryhmätasolle.
En ole ihan varma kannattaako näihin kuitenkaan sovittaa mitään automatiikkaa. En nimittäin nyt ole enää ihan varma miten nuo vanhat agathosmus-havainnot täällä näkyvät - ovatko kuitenkin menneet suoraan salotuoksuvahakkaiksi vai jääneet limboon.
Olisi hyvä että linkittyisivät edes johonkin-- jos sanoo, että 13 havaintoa 0 lajista, niin se ei ole oikein. (muokkaus: Niin paitsi jos menevät ryhmätasolle, niin silloin tosiaan on 0 lajia)
Eli vähintään ko nimellä havaitut voidaan laittaa menemään “coll.” taksonikäsitteeseen. Mutta mistä nimestä on siis kyse? Voitko antaa esimerkkihavaintoerän tunnisteen?
Taisin keksiä itse vastauksen kysymykseeni. Eli suomenkielisellä nimellä “tuoksuvahakas” ilmoitetut havainnot eivät tällä hetkellä linkity. @tea.vonbonsdorff laitetaanko “tuoksuvahakas” nimi linkittymään observation overriding name avulla käsitteeseen MX.72899 Hygrophorus agathosmus coll. ?
Ryhmätasolle vanhat havainnoit. Sen jälkeen niitä mahdollista perata dettauksilla ja annotoinneilla. Automaattilinkitys tehdään niin että menevät ryhmään.
Nyt en ole varma mitä tässä on tapahtunut. Salotuoksuvahakkaassa on kuitenkin toista sataa havaintoa jotka kuuluisivat ryhmälajiin. Eli onko tässä tapahtunut jotain, näyttää ihan samalta kuin viikko sitten.
Muutos oli kansankielisen nimen “tuoksuvahakas” käsittelyssä
Millä nimellä on ilmoitettu havainnot, jotka pitäisi saada ryhmälajiin? Laitetaan asiantuntijalle mietittäväksi.
Ilmoitetun lajinimen saa esille mm. Selaa havaintoja Luettelo -välilehdeltä: Valitse luettelon sarakkeet: kahdeksi ensimmäiseksi sarakkeeksi “Laji” ja “Alkuperäinen nimi”
Kaikki havainnot ennen splittiä kuuluvat ryhmälajiin. Näitä havaintoja voidaan sitten myöhemmin detata normaaliin tapaan ja siirtää uusien det. tietojen kanssa splittilajeihin.
Sama ongelma on monissa muissakin vastaavissa tapauksissa laji.fissä. Yksi esimerkki sotkuista joita syntyy kun splitti tehdään väärin on kuusenkääpä.
Näiden splittien spekseissä on jotain virhetttä, en tiedä onko automatiikassa vaiko manupuolella mutta sotkussa nuo splitit ovat tällä hetkellä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
